Blogiarkisto
Oletko huomannut, miten helposti mieli siirtyy tulevaisuuteen? Ajattelemme sitä jatkuvasti, mutta harvoin pysähdymme kysymään: millaisena tulevaisuus minulle oikeastaan näyttäytyy ja millaista…
Luin hiljattain tuoreesta tutkimuksesta (Lähtijät 2025) jossa pohdittiin sitä, miksi me suomalaiset arvostamme yhä prosesseja, dataa ja tehokkuutta, kun muissa
Yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt työpaikoilla viime vuosina. Korona ajoi valtaosan etätyöhön pystyvistä ihmisistä kotitoimistoihin – ja jättikin heidät sinne.
Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu?
Mieli voi haluta jatkaa kovaa vauhtia eteenpäin, kun keho jo lähes ”huutaa”, että höllää nyt vähän.
Onnellisuusprofessorina tunnetuksi tullut Markku Ojanen korostaa, että kaikki lähtee yhteisestä onnellisuudesta.
Kun Martin Seligmanin kirja Aito Onnellisuus ilmestyi suomeksi vuonna 2004, olin 25-vuotias kirkasotsainen valtiotieteiden opiskelija ja 4-vuotiaan nuori eronnut äiti. Rakastuin positiiviseen psykologiaan välittömästi ja ehdottomasti.
Taputtaminen ja kädestä pitäminen viestittävät paljon enemmän kuin sanat. Kosketus aktivoi rakkaus- ja mielihyvähormoneja ja tuottaa hyvää oloa. Lämmin, aito kosketus tuo hyvän olon sekä kosketettavalle että koskijalle.
Kun pienenä, energisenä likkana piti illalla mennä nukkumaan, uni ei tullut. Äidin sisko, Kerttu-täti tiesi, miten toimia. Hän sivellen piirsi hellin sormin otsalle ja koko pään alueelle näkymättömän myssyn.
Virheellinen ja pintapuolinen ajatus uskottelee, että lain yläpuolella on ”oikeus”. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.