Onnellisuusprofessorina tunnetuksi tullut Markku Ojanen korostaa, että kaikki lähtee yhteisestä onnellisuudesta. Positiivisuus on parempi tavoite kuin oma onnellisuus. Hänen kirjansa Positiivisen psykologian käsikirja ilmestyy vuodenvaihteessa.
Uudessa kirjassaan Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori kirjoittaa myös kulttuurieroista. Amerikkalaisen positiivisen psykologian taakka on oman onnen hakeminen. Eurooppalainen käsitys on, että yhteiskunnallinen tilanne riippuu hyvinvointivaltion tilanteesta. Silloin oikeudenmukaisuus on tärkeä asia.
Nostan esiin myös sen, että muistaisimme maailmassa olevan myös paljon tuskaa ja kärsimystä. Elämässä on myönteisiä ja kielteisiä asioita, joilla on oma tehtävänsä.
Jos on oikeiden asioiden puolesta vihainen, se vie yhteisiä asioita eteenpäin. Se on hyväksi.
Markku Ojasesta tuli onnellisuusprofessori vähän vahingossa. Nyt, 25 vuotta ja kohta 40 kirjaa myöhemmin, hän on vieläkin hämmästynyt. Introverttina hän uskoi julkisuuden olevan ohimenevää, mutta se vain lisääntyi. Korona-aikana puhekeikat vähenivät, mutta sitten otettiin käyttöön etäluennot. Yhdeksän kirjaa hän on kirjoittanut onnellisuudesta. Suomi on ollut viisi kertaa maailman onnellisin maa.
Viimeisen kirjan sanoma on, että positiivisena ihmisenä on helpompi elää ja sellaisesta ihmisestä on iloa muillekin. Muutos negatiivisuudesta positiiviseen on hidasta, eikä helppoa. Miten meistä tulee hyvinvoivia? Itsekunnioitus nousee tässä teemana. Olenko hoitanut oman osani kunnialla, ettei tarvitse hävetä?
Nöyrällä itsekunnioituksella on rauhoittava vaikutus ja voi tuntea siitä nousevaa mielentyyneyttä. Myös anteeksiantaminen ja kiitollisuus ovat hyveitä jo itsensä vuoksi. Niitä tarvitaan, jotta arkinen elämä sujuisi. Tavoite on yhteinen onni ja itsekunnioitus.
Oppikirjoissa ei puhuttu paljonkaan rakkaudesta, toivosta ja onnesta. Muutokseen tarvittiin positiivista psykologiaa. Vähitellen nämä hienot asiat ovat löytäneet tiensä myös oppikirjoihin. Anteeksiantamisen, nöyryyden ja lähimmäisenrakkauden korostaminen on päässyt usein unohtumaan niin tutkijoilta kuin kaikilta muiltakin
Ojasen uudessa kirjassa on yksi luku uskonnoista, uskosta laajasti ymmärtäen. Hänen mielestään me kaikki uskomme johonkin. Mitä köyhempiin ja kurjempiin maihin mennään, sitä tärkeämpi siellä on uskonnon merkitys, erityisesti uskon tuoma toivo. Markku Ojanen tiivistää:
Ihmisen elämässä on aina tuskaa ja ahdistusta, vaikka olemme hyvinvoinnin huipulla taloudellisesti. Uskovat kokevat elämänsä mielekkääksi ja elävät muita terveemmin
