Mitä ikääntyminen on? Villasukkia, kanelipullia ja pannukahvia? Kiehtovia tarinoita vanhoista ajoista, jolloin elämänrytmiä eivät määritelleet supernopeat laajakaistat ja alati kilahtelevat pikaviestipalvelun merkkiäänet? Vai muistojen matkoja menneisyyden tapahtumiin, ihmisiin ja asioihin?
Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu? Vai onko kuitenkin niin, että iän myötä arki kiteytyy voimakkaammin omien arvojen mukaiseksi, stressi vähenee ja merkityksellisyys lisääntyy?
Levollista luottamusta omannäköiseen elämään
Iän karttuminen tuo mukanaan voimavaroja, joista puhutaan liian vähän. Elämänkokemuksen myötä kertyy ymmärrystä elämän aaltoilevuudesta sekä taitoa selviytyä eteen tulevista hankalista tilanteista. Tämän päivän harmi voi olla huomisen voimavara. Joustava suhtautuminen elämän myllerryksiin onkin ikäihmisille ominaista. Kun takana on jo kokemuksia erilaisista haasteista ja vaikeuksista selviytymisestä, on helpompi nähdä ajankohtaisetkin haasteet ohimenevinä. Aiemmat elämäntilanteet ovat usein löytäneet paikkansa ja merkityksensä elämäntarinassa, ja niiden kiteyttämät opit ja viisaudet ovat vahvistaneet iäkästä. Ikääntyneillä on usein vahva luottamus siihen, että elämä kantaa ja asioilla on tarkoituksensa.
Ikääntymisen myötä itselle tärkeät asiat ja arvot selkiintyvät. Iäkkään mielen hyvinvointia vahvistaa omannäköinen arki, jossa itselle tärkeät arvot saavat näkyä ja kuulua. Elämänkokemuksen karttuessa myös ymmärrys ihmisten erilaisuudesta vahvistuu ja on helpompi hyväksyä monenlaisia ajattelun ja elämisen tapoja. Omat näkemykset ja arvot kirkastuvat vuosien myötä, ja usein iäkkään arki rakentuukin viihtyisän omannäköiseksi.
Joustavat mielen taidot voimavarana muutoksissa
Hyvä elämä vaatii joustavuutta. Elämä harvoin kulkee täysin suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Ikääntyessä suuria elämänmuutoksia voivat olla asuinpaikan muutokset, toimintakyvyn heikkeneminen tai lähiomaisten menetykset. Oman toimintakyvyn ja jaksamisen heikentyminen voi koetella iäkkään pystyvyyden tunnetta. Vaikka joistain asioista voi joutua luopumaan, olennaista muutoksissa on kyky löytää uusia merkityksiä ja sisältöjä arkeen.
Mielen taitojen avulla voi vahvistaa toiveikkuutta ja hyvinvointia myös muutostilanteissa. Omien vahvuuksien tunnistaminen, toisten auttaminen, itselle mielekkäiden ja iloa tuottavien asioiden tekeminen sekä omien voimavarojen käyttö vahvistavat pystyvyyden kokemusta ja tarjoavat onnistumisen hetkiä. Olennaista on pohtia, mitkä asiat ja minkälainen tekeminen on itselle mielekästä ja omiin voimavaroihin nähden sopivaa. Omien vahvuuksien ja osaamisen valjastaminen yhteisen hyvän edistämiseen voi tuottaa syvää merkityksellisyyden kokemusta.
Vuorovaikutuksesta voimaa
Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa käsitys hyvästä elämästä ja sen lähtökohdista. Tämä koskee myös iäkkäitä ihmisiä. Kun keskustelemme hyvästä elämästä, olennaista ei ole antaa hyviä vastauksia, olennaista on kysyä hyviä kysymyksiä. Mielen hyvinvointi vahvistuu, kun kokemukset ja ajatukset tulevat kuulluiksi ja hyväksytyiksi sellaisina kuin ne ovat. Ihminen on joka iässä oman elämänsä paras asiantuntija.
Jokainen meistä voi ajoittain tarvita apua merkityksellisen ja hyvän elämän toteuttamiseksi. Silloin, kun iäkkään tuen ja avun tarve lisääntyy, on tärkeää edistää myönteisen, mielekkään elämän rakentumista ja tukea merkityksellisiä ihmissuhteita. Avun tarpeen lisääntyessä iäkäs voi myös tarvita tukea pystyvyyden tunteen vahvistamiseen. Vuorovaikutuksessa on tällöin hyvä korostaa iäkkään voimavaroja ja tarjota hänelle mahdollisuuksia kokea edelleen olevansa osaava ja kyvykäs tekemään valintoja ja päätöksiä. Vahvuuksien ja voimavarojen havainnointi ja niiden nostaminen esiin keskustelussa auttaa iäkästä näkemään omat mahdollisuutensa myönteisessä valossa.
Hyvää elämää joka iässä
Mielekkään ja merkityksellisen elämän kivijalkoja ovat taito suunnataan myönteiseen, sanoittaa tunteita, tunnistaa vahvuuksia, uppoutua mielekkääseen toimintaan sekä kokea onnistumisia ja aikaansaamisen tunnetta. Tärkeää on myös kyky nauttia kohtaamisista ja yhdessäolosta sekä mahdollisuus olla elämän merkityksellisyyden lähteiden äärellä. Mielen hyvinvointia rakentavien tekijöiden tunteminen ja arjen mahdollisuuksien huomaaminen auttavat meitä yhdessä luomaan hyvää elämää kannattelevia kohtaamisia, vuorovaikutusta ja yhteisöjä.
Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hanke (2021-2023, STM) on osa kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Hankkeessa on kehitetty toimintatapoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi iäkkäiden palveluissa. Lisätietoa löydät sivulta Mielen hyvinvointia iäkkäille – tietoa, taitoa ja toimintatapoja ammattilaisille | Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi)
