Tule mukaan yllättämään ystävällisyydellä!

Tänään 13.11. vietetään kansainvälistä ystävällisyyden päivää (World Kindness Day) jo kahdettakymmenettä kertaa. Ystävällisyyden päivän tarkoituksena on kannustaa ihmisiä tekemään hyvää ja keskittyä ystävällisiin tekoihin. Ystävällisyys on niin tärkeä asia, että sille omistettuja päiviä soisi olevan useampia – marraskuussa se onneksi käy toteen! Vastineeksi railakkaaseen kuluttamiseen keskittyvälle ja joulusesongin aloittavalle Black Friday -päivälle, ihmisiä haastetaan maailmanlaajuisesti myös 23.11. viettämään niin kutsuttua RAK (Random Acts of Kindness) Friday-päivää.

Me Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen hallituksessa päätimme, että kaksi ystävällisyyteen keskittyvää päivää ei vielä riitä –  ja toivotammekin lämpimästi kaikki tervetulleeksi viettämään kanssamme Yllätä ystävällisyydellä -haasteviikkoja (13.-27.11.).

Alla kerromme, mitä positiivisessa psykologiassa tiedetään ystävällisyydestä ja annamme vinkkejä haasteviikkoon osallistumiseen!

Positiivisessa psykologiassa ystävällisyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi luonteenvahvuuksien kautta. Ystävällisyys kuuluu positiivisen psykologian isäksikin kutsutun Martin Seligmanin 24 vahvuutta käsittävään VIA Character luokitteluun [1]. VIA määrittelee ystävällisyyden vahvuuden seuraavasti:

“Jos ystävällisyys on sinun huippuvahvuutesi, olet mukava ja antelias muille, etkä koskaan ole liian kiireinen palveluksen tekemiseen. Nautit hyvien tekojen tekemisestä muille ihmisille, jopa niille, joita et tunne hyvin.”


Vaikka kokisit, että kuvaus ei sovi sinuun ja ystävällisyys ei ole vielä yksi huippuvahvuuksistasi, ei hätää! Vahvuuksia voidaan kehittää tietoisesti harjoittelemalla ja käyttämällä niitä. Tohtori Ritchie Davidson Wisconsinin yliopistosta sanoo, että ystävällisyys on kuin voimaharjoittelua ja jokainen voi treenata omaa myötätuntolihastaan [2]. Ystävällisyys-haaste onkin mitä mainioin mahdollisuus tähän treeniin!


Ystävällisyys ja hyvän tekeminen muille eivät pelkästään tuota hyvää mieltä tekojen vastaanottajalle, vaan ne vaikuttavat positiivisesti myös tekijänsä elämään! Tunnetun organisaatiopsykologi Adam Grantin tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka keskittyvät toisten auttamiseen toisista hyötymisen sijasta, menestyvät paremmin työelämässä [3]. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu hyvän tekemisen olevan yhteydessä esimerkiksi vähentyneisiin masennusoireisiin ja stressiin, matalampaan verenpaineeseen ja korkeampaan onnellisuuteen [2]. Hyvän tekemisen aiheuttamaa endorfiiniryöppyä kutsutaankin psykologiassa termillä “Helper’s High”.

 

Jotta “Helper’s High”n kokeminen ja ystävällisyyshaasteeseen osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa, päätimme jakaa 10 vinkkiä ystävällisiin tekoihin:

  1. Piilota pieniä tsemppilappuja löydettäväksi tuntemattomille.
  2. Maksa kahvilassa etukäteen yksi ylimääräinen kahvi ja pyydä myyjää tarjoamaan se jollekin tulevista asiakkaista.
  3. Kirjoita kiitollisuuskirje jollekin läheisellesi ja kerro, kuinka paljon arvostat häntä. Myös tekstiviesti ilahduttaa varmasti, jos kirjeen kirjoittaminen tuntuu liian työläältä.
  4. Vie pieni syyskukka naapurillesi – vaikka et tuntisi häntä!
  5. Tarjoudu kokkaamaan illallinen kiireiselle ystävällesi.
  6. Lahjoita hymy jokaiselle vastaantulijalle – tämän voi jokainen tehdä!
  7. Osallistu Postin Kortti veteraanille kampanjaan: https://my.posti.fi/posti-veteraanikortti-kampanja-2018
  8. Järjestä ystävillesi plogging-ilta eli roskienkeräyslenkki. Myös ympäristöä kohtaan voi tehdä hyvää ja samalla kutsua koolle rakkaitasi!
  9. Tarjoudu auttamaan jotakuta työ- tai koulutehtävän kanssa.
  10. Anna positiivista palautetta jollekulle.

Tehtyäsi jonkin näistä tai minkä tahansa ystävällisen teon, kerro siitä meille! Keräämme seuraavan kahden viikon ajan facebook-seinällämme ystävällisiä tekoja näkyviksi ilahduttamaan kaikkia. Saammeko 50 ystävällistä tekoa rikki, vai kenties 100? Haastamme sinut mukaan!

Tervetuloa mukaan haasteeseen. Yksikään ystävällisyyden osoitus – vaikka kuinka pieni – ei mene hukkaan.

Aliisa Holkko
SPPY ry:n hallitus

Lähteet:

[1] http://www.viacharacter.org/www/Character-Strengths/Kindness

[2] https://www.randomactsofkindness.org/the-science-of-kindness

[3] Grant, A. M. (2014). Give and take: Why helping others drives our success. Penguin.

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Ajattele mitä ajattelet

Resilienssiä tarvitsemme silloin, kun meitä jotenkin koetellaan, esimerkiksi muutostilanteissa. Resilienssi ei käsitä pelkästään vaikeuksista selviytymistä, vaan siinä on mukana myös eteenpäin kurottautuva komponentti.

Kortistonhoitajan loma-aivot

Mutta mitä tapahtuukaan, kun kortistonhoitaja kuulee sanan ”loma”. Hän kytkee kaiken lepotilaan, ryhtyy vitsikkääksi, ja niin syntyvät LOMA-AIVOT.

Vieritä ylös