Tunnetaidoista hyvinvointia

Tunteet ovat hyvinvoinnin ytimessä, koska ne toimivat viestin välittäjinä kertoen mitä tarvitsen, miten voin ja mitä pidän tärkeänä.

Lokakuun jäsenillassa saimme kuulla Jarkko Rantasen, tunnetaitoihin ja tunnejohtamiseen erikoistuneen psykologin ja valmentajan, näkemyksiä tunteiden merkityksestä työelämässä ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa.

Jarkko totesi luennon aluksi, että tunnetaidot ovat keskeisiä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Tunnetaitoihin sisältyy kykyä tunnistaa, ymmärtää, hyväksyä sekä käsitellä tunteita rakentavasti. Ne sisältävät myös taitoa säädellä tunteita erilaisissa tilanteissa, rakentaa myönteisiä ihmissuhteita ja käyttää tunteiden tuomaa tietoa hyödyksi päätöksenteossa. Tunnetaidoissa emme ole koskaan valmiita vaan taidot kehittyvät koko elämän ajan.

Tunteet ovat ikkuna tarpeisiin

Tunteet kertovat meille, miten koemme perustarpeidemme täyttyvän. Jarkko totesi, että jokaisella ihmisellä on tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi omana itsenään. Lisäksi meillä jokaisella on tarve kokea, että voi tehdä valintoja ja vaikuttaa asioihin sekä kokea olevansa tehokas, osaava ja kyvykäs.

Tunteet ovat ikkuna tarpeisiimme. Tunteet osoittavan sen, miten hyvin tarpeemme täyttyvät ja tulevat huomioiduksi. Esimerkiksi ilon ja tyytyväisyyden tunne voi viestiä siitä, että perustarpeemme ovat hyvin täytettyjä ja koemme olomme turvalliseksi. Negatiiviset tunteet, kuten ahdistus tai turhautuminen, voivat viestiä siitä, että jokin perustarve kaipaa huomiota. Luennolla Jarkko korosti, että tunteiden ymmärtäminen auttaa meitä tunnistamaan omia tarpeitamme ja toimimaan niiden täyttämiseksi.

Tunteet työssä

Tunteilla on merkittävä rooli myös työelämässä, sillä ne vaikuttavat suoraan työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja tehokkuuteen. Ne muokkaavat tapaa kohdata haasteita, ratkaista ongelmia ja tehdä yhteistyötä. Positiiviset tunteet, kuten ilo ja innostus, tukevat uuden oppimista, lisäävät sitoutumista työhön ja parantavat työilmapiiriä. Negatiiviset tunteet voivat puolestaan estää tehokasta toimintaa vaikeuttaen ongelmanratkaisua ja hidastaen luovien ideoiden syntymistä.

Tunteet eivät ole vain yksilön sisäisiä kokemuksia, vaan ne ohjaavat toimintaa ja vuorovaikutusta, vaikuttaen lopulta koko työyhteisöön. Tärkeää on, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Kun työntekijät tuntevat olonsa arvostetuiksi ja olevansa osa yhteisöä, he ovat motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä edistää sekä yksilön että organisaation hyvinvointia ja menestystä. Tämä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja motivaatiotaan, lisäten työn mielekkyyttä ja työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Jarkon mukaan tunteiden kohtaaminen ja tunnetoimijuuden kehittäminen ovat välttämättömiä, jotta työntekijät voivat kokea työnsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Tunnetoimijuus tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää tunteita ja taitoa hyödyntää näitä aktiivisesti ja tietoisesti toiminnassa tavoitteen saavuttamiseksi.  Tunnetoimijuus on tunneälyä laajempi käsite. Se tarkoittaa, että ihminen ei ainoastaan tunnista tunteitaan, vaan hän osaa myös kanavoida ne toiminnaksi ja päätöksenteoksi, jotka tukevat omaa tai muiden hyvinvointia.

Vinkkejä tunteiden käsittelyyn

Negatiiviset tunteet ovat luonnollinen osa elämää eivätkä ne ole itsessään huonoja tai pahoja, vaikka ne tuntuvat ikäviltä. Jarkko totesi, että niitä ei tule kuitenkaan tukahduttaa vaan ne on tärkeä kohdata, tunnistaa ja hyväksyä. Hän muistutti myös, että positiiviset tunteet jäävät helposti negatiivisten tunteiden varjoon – siksi niille kannattaa antaa erityistä huomiota. Hän kannustikin kaikkia meitä rypemään positiivisuudessa eli viivyttelemään positiivisessa tunteessa tietoisesti ja antamaan niille enemmän huomiota ja tilaa myös arjessa.

Luennolta saimme viisi konkreettista vinkkiä tunteiden käsittelyyn:

  1. Hengitä ja rauhoitu. Yksi tunne kestää vain 90 sekuntia.
  2. Tunnista ja nimeä tunteesi. Huomaa myös myönteiset tunteet.
  3. Tunnista ja nimeä tarpeesi. Pohdi, mitä tarvitset juuri nyt.
  4. Erota ulkoinen ja sisäinen kokemus. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, asennoitumisella on merkitystä.
  5. Vaihda perspektiiviä. Pohdi millainen merkitys tällä asialla on minulle vaikka 10 kuukauden tai 10 vuoden päästä.

Kiitos Jarkolle ajatuksia herättävästä luennosta ja kaikille aktiivisesta osallistumisesta!

 

Kuva: Pixabay

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Sukimisryhmät tarpeen!

Yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt työpaikoilla viime vuosina. Korona ajoi valtaosan etätyöhön pystyvistä ihmisistä kotitoimistoihin – ja jättikin heidät sinne.

Mielen taidot tukevat hyvää ikääntymistä

Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu?