Näetkö kuvastani, että hymyilen?

Vuorovaikutus 2.0

Vuorovaikutuksen toinen aalto ja uusi normaali

Kaikki totuttu vaihtui yhdessä yössä. Covid-19 tuli ja synnytti uuden käytännön valloittaessaan koko maailman. Syntyi Uusi Normaali. Sen syntyessä vuorovaikutuksesta putosi monta tärkeää elementtiä pois. Nimi säilyi! Suomen kielessä on nerokas sana vuorovaikutus: vuoro ja vaikutus yhtä aikaa. Vuoro jäi, vaikutuksen elementtejä poistui.

Näetkö kuvastani, että hymyilen?

Kun ensimmäisen kerran viime keväänä menin kauppaan maski kasvoilla, kauppias Teppo tuli tervehtimään ja kysyi, että mistä hän nyt tietää, millä tuulella asiakas on.  Sanoin, että kyllä minä hymyilen. Teppo sanoi myyjälle, että katsopas, kyllä hän edelleenkin hymyilee, mutta ei sitä näe. Se pisti miettimään.

Vuorovaikutustilanteissa, joita kutsun keskinäisviestinnän (virallinen termi) sijaan kohtaamisviestinnäksi, viesti on nyt uudessa normaalissa lähetettävä perille kaventuneella välineistöllä. Maskin käyttöä kannatan niin kauan kun pirullinen viholainen Covic-19 on keskuudessamme. Maski vaikuttaa kuitenkin kohtaamistilanteissa kehonkielen eli oheisviestinnän kapeutumiseen. On opeteltava uusi tapa vuorovaikuttaa.

Miksi kehonkielen vaikutus vuorovaikutuksessa on niin suuri

Kehonkieli, oheisviestintä, body language, silent language, non-verbal communication on ihmisen ensimmäinen kieli. Se on myös tunteiden ja alitajunnan kieli. Siksi se vaikuttaa ilmaistuna niin vahvasti lajitoveriin. Kalifornian yliopiston emeritusprofessori Abraham Mehrabian julkaisi vuonna 1967 tutkimuksen, jossa hän määritteli kehon kielen elementtien vaikutuksen: 7 % – 55 % – 38 %, maagisen taulukon avulla. Sanojen informaatiosisältö Mehrabianin mukaan on kokonaisviestinnästämme vain 7 %. Kun sanon sanan EI, se on informaatiosisältö. Moni ymmärtää jo tämän. Kun varmuudeksi karjaisen koko äänirepertuaarillani uudelleen sanan EI, siinä on sanattoman viestinnän lisä eli äänenkäyttö. Tehoaa lapsiin, ei kissoihin. Kokonaisviestinnästä kaikki muu on 93 prosenttia.

Kehon kielen osat: asennot, eleet, ilmeet, ovat vaikutuksesta 55 % ja äänenkäyttö, sen sävyt ja painotukset ovat 38 %. Kokonaisviestinnän vaikutusvälineistöön kuuluvat myös reviirit eli proksemiikka. Siihen kuuluvat etäisyys tai läheisyys ihmisten välillä, henkilökohtainen ja ryhmäkohtainen alue. Suomalaisessa kulttuurissa yksilön ”henkilökohtainen kupla” on moneen kulttuuriin verrattuna laaja. Se on kahden käsivarrenmitan päässä. Myös haptiikka eli kosketusviestintä, kuten myös ulkoinen olemuksemme, vaatteet, niiden värit, hiukset, meikit, jopa tuoksut kuuluvat kokonaisuuden osatekijöihin.

Hengityssuojain eli maski kutisti vuorovaikutuksesta ainakin ilmeiden ja äänenkäytön sävyt ja painotukset. Maski suodattaa myös ääntä. Lomalle joutuivat myös kosketusviestinnän kättelyt, halaamiset ja hellyydenosoitukset esimerkiksi lastenlapsille, jos satuit olemaan yli 70-vuotias. Ja etäisyyttä meidän tulee ottaa vieraisiin ainakin metrin verran. Kävisikö se meille suomalaisille luonnostaan? Niin oletin. Mutta ei! Ruokakaupan kassalla suomalainen halajaa toisen läheisyyteen. On niin kiire, ettei malteta odottaa, että edellä pakkaava suoriutuu pois alta. Tullaan melkein liki. Normaaleihin vuorovaikutustaitoihin kuuluu kohtelias käytös. Kun ensimmäisen kerran pyysin kauniisti, että voisiko jonottaja seisoa metrin verran kauempana minusta, tulikin vastavuoroisesti tulikivenkatkuista sättimistä. Ja sitä riitti. Katsoin viisaammaksi vaieta ja itse siirtyä kauemmaksi.

Tunnustuksia: miksi minä ja kehon kieli

Viestinnän emeritusprofessori Leif Åberg kertoi keskinäisviestinnän luennollaan kehonkielen vaikutuksesta toiseen ihmiseen. Elettiin vuotta 1988. Olin raivannut tieni Avoimesta yliopistosta oikeaksi opiskelijaksi. Viestintä oli pääaineeni, olinhan jo pitkään tehnyt toimittajan töitä. Leif Åbergin esille nostama kehonkieli havahdutti. Sekö onkin valtaväylä toiseen ihmiseen! Kehon kieli tarttuu ja me peilaamme itseämme toisen lajitoverin kautta, jopa ryhdymme alitajuisesti matkimaan toista. Silloin tiesin: tämä on minun juttuni. Se oli vahva tekijä uranvaihtoon toimittajasta kouluttajaksi.

Mitä digiloikka toi tullessaan vuorovaikutukseen

Vuorovaikutuksen uuteen normaaliin tuli toinenkin vaikuttava ilmiö: digiloikka. Tuli etätyö ja palaverit menivät verkkoon. Tuli uudeksi normaaliksi kohtaamiset verkon välityksellä. Hyvää niissä on se, ettei tarvinnut lähteä mihinkään. Kotisoffalta, keittiön pöydän äärestä, ihan kotoa sai osallistua palavereihin. Voi jopa kadota hetkeksi, jos tuli tarve. Piti vain muistaa pistää lappu kameran silmän päälle ja painaa mutea. Pukeutumisestakin tuli rennompaa, yläkroppa on kuvassa, ei muu.

Tunteiden välittyminen verkkotapaamisessa on haaste. Miten välittyvät kiinnostus, myötätunto tai innostus? Uusi normaali kaipaa vielä paljon hiomista, jotta työyhteisöjen neuvotteluista saadaan innostavia ja kaikkia osallistavia. Kannattaa olla myös valppaana omien tunteittensa ilmaisussa, esimerkiksi kun ”näyttää naamaa” ja luulee, ettei kukaan näe, saatat olla juuri silloin lähikuvassa.

Tuli myös jotain hellyttävää ja inhimillistävää. Myönteistä on, etten koskaan ennen ole nähnyt, millainen vaatehuone asiakkaalla on tai millainen saunan pukuhuone työkaverilla on. Yhden ystävä/asiakkaani huokaisu oli, että huoneet loppuivat kesken, kun kaksi lasta on etäopetuksessa, siippa myös etätyössä ja itse myöhästyi huoneen valloituksessa. Hän istui kylppärissä videopalaverissa.

Inhimillisyys ja tavallisuus tulivat mukaan

Myönteistä uudessa normaalissa on myös se, etten ole koskaan ennen nähnyt asiakkaitteni koiria, kissoja, marsua. Noloja tilanteita omalla kohdallani aiheuttaa se, ettei työhuoneessani ole ovea. Ja meillä on kaksi uteliasta kissaa. Kansainvälisessä seminaarissa olin vastaamassa kysymykseen siitä, miksi Suomi on useita kertoja ollut ja on maailman onnellisin kansa. Kysyjä vielä tähdensi, että sitä on joskus ollut vaikea havaita suomalaisista. Kesken keskittyneen vastaukseni Sissi-kissa hyppäsi pöydälle, käänsi naamansa minulle, kehräsi ja kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Näkösälle tuli kissan kääntöpuoli. Seurasi odottamaton reaktio, yksi osallistujista nosti oman kissansa nähtäville, toinen haki koiransa näytille ja marsunkin sain nähdäkseni.

Uusi normaali voi siis vapauttaa, inhimillistää vuorovaikutusta. Se vaatii harjoittelua ja uuden oppimista. Yksi vinkki videoneuvotteluihin on: katso kameraan, kun puhut toiselle tai toisille. Läppäri houkuttelee katsomaan koko ajan siinä olevaa kuvaa, puhujaa. Mutta kun itse puhut kohdennetusti porukoille, katso kameraan. Kun puhut maskin kanssa, olet masked speaker. Harjoittele, miten saat äänesi kantamaan, miten puheestasi saa selvää ja kuinka pystyt vaikuttamaan. Vuoro on, vaikutusta joudumme harjoittelemaan. Sanojen sisällöllä on vahvasti merkitystä, kehon kieli on sen kuljetin. Asiakas sen ilmaisi sanoen, että olipa innostava kokous! Digikohtaamisessa luotiin tietoisesti alun innostava osuus, toinen tieto-osuus, kolmas vuorovaikutus/kysymys/vastaus -osuus ja lopetuksena tarinan avulla yhteen vedetty kokonaisuus. Innostus tarttuu, mutta myös sen puute. Kumpaa vuorovaikutuksessa tarvitaan?

Kirjoittaja

Lataa kuukauden teemakuva omalle koneellesi

Klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta kuvan päällä ja valitse valikosta Tallenna nimellä tai Tallenna kuva nimellä.

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Positiivinen johtaminen on vuorovaikutusta

Positiivinen organisaatiotutkimus yhdistää ja soveltaa positiivisen psykologian tutkimustietoa johtamiseen sekä organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen.

flow

Anna flow-tilalle mahdollisuus

Virtaushetkien löytäminen on työelämässä usein haastavaa. Tässäkin on kuitenkin osittain kyse taidosta, jota voit itsessäsi kehittää, jos vain haluat. Seuraavilla vinkeillä voit luoda lisää flow-mahdollisuuksia työhösi, ihan riippumatta siitä millaista se käytännössä on.

Vieritä ylös