Toukokuun teema: Kasvun mielenlaatu

Kasvun ajattelutavan uudet sävyt

Ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan älykkyydestään, lahjakkuudestaan tai persoonallisuudestaan kahdella tavalla. Toiset ajattelevat älykkyyden ja lahjakkuuden olevan muuttumattomia ja syntymässä saatuja ominaisuuksia. Toiset puolestaan uskovat näiden ominaisuuksien voivan muuttua, kunhan tekee sinnikkäästi työtä kehittyäkseen. Mitä mieltä peruskoululaiset ovat älykkyyden ja lahjakkuuden luonteesta? Millaisia ajattelutapoja suomalaisnuorten joukossa voidaan tunnistaa? Entä miten käsitykset ihmisen älykkyyden ja lahjakkuuden luonteesta näkyvät nuorten oppimistuloksissa, motivaatiossa ja kouluviihtyvyydessä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme vastauksia Growing Mind –hankkeessa sosiaalipsykologisten interventioiden avulla.

Ajattelutavoilla on havaittu olevan merkittävä rooli ihmisen oppimisessa ja motivaatiossa. Ne luovat pohjan sille, miten suhtaudumme harjoittelemiseen, epäonnistumisiin ja elämässämme eteen tuleviin haasteisiin. Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston psykologian professorin Carol Dweckin pitkäaikaisista tutkimuksista syntyi teoria ihmisen toimintaa ja motivaatiota selittävistä ajattelutavoista: Kasvun ajattelutavasta (growth mindset) ja muuttumattomuuden ajattelutavasta (fixed mindset), jotka viittaavat siis yksilön kokemukseen älykkyyden, lahjakkuuden tai persoonan luonteesta. Dweck sai merkittävän oivalluksen tutkiessaan lapsia, ja havaitessaan, että ajattelutavat muodostivat perustan sille, miten lapset suhtautuivat eteensä tuleviin haasteisiin tehtäviä suorittaessaan: Toiset kokivat haasteet innostavana, toiset taas olivat valmiita luovuttamaan vaikeaksi kokemansa tehtävän edessä. Muuttumattomassa ajattelutavassa epäonnistumisten ja osaamattomuuden ajatellaan kertovan yksilön kyvyttömyydestä. Uusien asioiden ja taitojen opettelu muuttuu tällöin hankalaksi, koska tärkeintä on näyttää hyvältä ulospäin, ja epäonnistumisia pyritään välttämään. Kasvun ajattelutavassa puolestaan vastoinkäymiset nähdään osana oppimisen ja kehittymisen prosessia, eikä niistä aiheudu häpeäryöppyä ja kolahdusta itsetuntoon. Tutkijaryhmämme etsii keinoja, joilla koulussa voidaan tukea nuorten kasvun ajattelutavan kehittymistä.

Ihmisen kyvykkyyteen liittyvät ajattelutavat opitaan usein jo varhaisessa iässä. Esimerkiksi vanhempien ja opettajien ääneen lausumat ajatukset, heidän puhetapansa ja heiltä saatava toimintaamme koskeva palaute muokkaavat ajatteluamme ja sitä kautta todellisuutta, jossa elämme. Ajattelutavat eivät siis ole vain yksilön psykologisten ominaisuuksien ilmentymä, vaan ympäröivä kulttuuri ja läheiset ihmiset vaikuttavat ajattelutapojen kehittymiseen persoonallisten ominaisuuksien rinnalla. Viime vuosien aikana kasvatuspsykologisen tutkimuksen kentällä on toteutettu laaja joukko sosiaalipsykologisia, kasvun ajattelutavan interventioita, joiden tavoitteena on ollut antaa nuorille tietoa esimerkiksi aivojen plastisuudesta ja auttaa heitä kohti kasvun ajattelutapaa. Useasta tutkimuksesta on saatu lupaavia tuloksia, ja interventioiden on havaittu parhaassa tapauksessa tukevan oppimista ja opintomenestystä myös pitkällä aikavälillä, erityisesti heikommin koulussa menestyneiden nuorten joukossa.

Kasvava mieli –interventiot

Kasvun ja muuttumattomuuden ajattelutapoja on tutkittu paljon, mutta pääpiirteissään tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan ajattelutapoja yksilön sisäisenä ilmiönä ja interventiot ovat keskittyneet kehittämään yksilöä ja hänen ajatteluaan. Hankkeessa kehitämme Kasvava mieli -interventioita, joissa ajattelutapoihin otetaan yksilönäkökulman rinnalle nuorten osallisuuden kokemus. Osallisuudella tarkoitetaan tunnetta, joka syntyy silloin kun ihminen on aktiivinen osa jotakin yhteisöä, esimerkiksi koulussa tai harrastuksensa kautta. Osallisuus ilmenee ryhmässä tasavertaisuutena, luottamuksena ja toisilta saatavana arvostuksena. Opiskeluympäristössä koettu osallisuuden tunne ja ihmissuhteiden laatu ennustivat eräässä tutkimuksessa merkittävimmin nuorten opiskelumotivaatiota*.

Kasvun ajattelutavan kannalta on tärkeää, että oppimisympäristö tarjoaa tukea, rehellistä palautetta ja rohkaisee jokaista kasvun suuntaan. Tutkimuksemme pyrkii siihen, että interventioiden seurauksena voimme tarjota nuorille yhä parempaa tukea, jotta he voivat oppia sinnikkään ponnistelun merkityksestä ja pyrkiä kohti omaa potentiaaliaan taustastaan ja tämän hetken kyvyistään huolimatta.

Lähteet:

Bettinger, E., Ludvigsen, S., Rege, M., Solli, I.F., Yeager, D. (2018). Increasing perseverance in math: Evidence from a field of experiment in Norway. Journal of Economic Behavior & Organization. 1-15.

Dweck, C. (2006). Mindset: The new psychology of success. New York: Ballantine.

Dweck, C., Walton, G. M. & Cohen, G.L., Paunesku, D & Yeager, D. (2015). Academic tenacity: Mindset and skills that promote long-term learning. Gates Foundation.

Linnenbrinck-Garcia, L., Perez, T. Barger, M., Wormington, S., Godin, E., Snyder, K., Robinsons, K, Sarkar, A., Richman, L., Schwartz-Bloom, R. (2018). Repairing the leaky pipeline: A motivationally supportative intervention to enhance the persistence in undergraduate science pathways. Contemporary Educational Psychology 53, 181-195.

Moscovici, S. (2000). Social representations: explorations in social psychology. Cambridge: Polity Press.

Yeager D. S., Walton G. M. (2011). Social-psychological interventions in education: They’re not magic. Review of Educational Research, 81(2), 267–30

Kirjoittaja

Lataa kuukauden teemakuva omalle koneellesi

Klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta kuvan päällä ja valitse valikosta Tallenna nimellä tai Tallenna kuva nimellä.

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Kortistonhoitajan loma-aivot

Mutta mitä tapahtuukaan, kun kortistonhoitaja kuulee sanan ”loma”. Hän kytkee kaiken lepotilaan, ryhtyy vitsikkääksi, ja niin syntyvät LOMA-AIVOT.