Innostaminen etänä – kolme vinkkiä

Miten lisätä iloa ja energiaa etätöihin? Erityisesti esimiestyötä tekevät voivat joutua painimaan kiperän kysymyksen kanssa melko yksin, kun töitä tehdään etänä: miten innostaa porukkaa?

Yhteiselle ilolle on oma nimi: myötäinto[1]. Myötäinto on vastaamista toisen positiivisiin tunteisiin. Kun työkaveri innostuu, onnistuu tai hänen elämässään koittaa ilo, jokin hänen eleissään tai sanoissaan kertoo: haluan, että huomaat onnistumiseni. Haluan, että vahvistat iloni.

Ilon jakaminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Itse asiassa hyvien uutisten jakamista pidätellään, sillä pelätään, että kollega ei tajua, osaa tai halua vastata iloon vahvistavasti[2]. Itse taas ei haluta, että ilo mitätöityy. Ilo on merkityksellinen hetki. Halutaan nähdä, kuka ottaa ilomme vastaan. Kun toinen vaikenee tai välttelee, se rikkoo.

Etätyössä toisiin reagoiminen ja kokemusten jakaminen voivat olla koetuksella. Yhteyden ylläpito vaikeutuu.

Kehollisena olentona ihminen haluaa aistia ilmapiirin. Keho lukee toisten tunteita myös niin, ettei siihen tarvitse itse käyttää tietoista energiaa. Etänä tarvitsee. Esimerkiksi hiljaiset hetket ruutujen välityksellä eivät kannattele yhtä saumattomasti ja rakentaen, vaan kenties jopa turvaa uhaten ja epävarmuutta lisäten.

Samassa fyysisessä tilassa on helpompi kuulua yhteen. Jo tila luo luonnostaan rajat oman ryhmän ympärille. Etätöissä jokaisella on viimeistään palaverin loputtua oma ympäröivä maailmansa: yhdellä tuijottaa betoniseinä ikkunasta, toisella koputtaa jälkikasvu ovella ja kolmannella odottaa tiskivuori vieressä. Yhteyden ylläpitämiseen saadaan vähemmän apuja ympäristöstä.

Joillekin etätyö toimii paremmin ja toisille huonommin. Koska tuore tutkimus osoittaa, että 22 % työpäivistä tehtäisiin etänä myös koronapandemian jälkeen, jokaisen on hyvä huomata lisätä iloa itselleen ja muille[3]. Tässä kolme vinkkiäni:

  1. Huolehdi itsestäsi

Myötäinto on erityisen herkkä heilahteluilla omassa jaksamisessa. Kuormittuneella mielellä ei ole energiaa iloita toisten ilosta tai etsiä toisista hyvää.

Kun ei ole samalla tavoin porukan kannattelemana samassa tilassa, itsensä johtamisen taidot korostuvat. Miten pidät huolta itsestäsi? Oletko yhteydessä itseesi: tiedätkö mitä sinulle kuuluu, tunnetko omat ilon lähteesi, palaudutko tarpeeksi ja onko sinulla tilaa ja varaa jakaa iloa? Missä määrin kuuntelet omia tarpeitasi?

Kiire on pahimpia empatian tappajia. Paineen alla parhaatkin yritykset myötäinnosta jäävät puolitiehen.

Huolehtimalla omasta jaksamisestasi annat myös mallia toisille huolehtia heidän omasta voinnistaan, mikä lisää heidän kykyään jakaa iloa.

  1. Ymmärrä ensin nykytila

Kuvittele tilanne, jossa sinua on kohdeltu töissä epäreilusti. Sinut jätettiin projektista pois ilman, että tiedät syytä. Haluaisitko innostua? Todennäköisesti et halua, vaan haluat, että sinua vaivaava tilanne selvitetään ensin tai sinulta pyydetään kenties jopa anteeksi. Haluat ensin, että olotilasi tulee kuulluksi.

Pura siis ensin nykytila: ota selvää ja kysy miten ihmiset voivat ja mitä heille jokaiselle kuuluu. Miten he kokevat nykyisen tilanteen? Välitä siitä, mitä kuulet. Anna tilaa myös soraäänille. Kun nykytila on tullut kuulluksi, työkaverilla on tilaa ottaa vastaan uutta, innostustakin.

  1. Panosta positiiviseen palautteeseen

Ei ihmisen tarpeet kohdatuksi tulemiselle muutu etätöissä. Vain työnteon tapa muuttuu ruututyöksi.

Tekniset muutokset voivat kyllä haastaa yhteyttä: tapitatko kameraa vai yhtä ihmistä ruudulla? Toimivatko lyhyemmät puheenvuorot etänä pitkiä paremmin? Tuleeko edellistä puhujaa kiittää ja tehdä entistä selkeämpi vuoronvaihto puheenvuorojen välillä?

Kaikkia ei voi myöskään miellyttää samalla ratkaisulla. Osa haluaa etäpalaverin alkuun minuutin kuulumisten vaihdon ja toiset haluaisivat vain mahdollisimman tehokkaita asialistojen läpikäyntejä. Joillekin voisi toimia palaveriton perjantai ja toisille taas palaverittomat aamupäivät.

Tunteet sen sijaan ovat jokaisella. Jokainen työntekijä, etänä tai livenä, haluaa tuntea olevansa arvostettu ja kiinnostava, onnistuvansa työssään, kuuluvansa porukkaan ja tekevänsä tärkeää työtä.

Muistatko vahvistaa näitä kokemuksia johdonmukaisesti?

Älä miellä etätyötä liian vaikeana, vaan mieti, miten saat nämä samat tutut kohdatuksi tulemisen tarpeet välitettyä etätyön keinoin. Tiedustele avuntarpeista. Sanoita jokaisen työn vaikutusta koko tiimin tulokseen. Sanoita rohkeammin sitä hyvää, mitä näet toisissa. Tee niin myös tiheämmin kuin tekisit toimistolla. Tee positiivisen palautteen jakamisesta systemaattista: etsi pieniäkin tosiasioita, joista voit kehua, ja jaa näitä kehuja joka päivä joka tilanteessa tai varaa itsellesi vähintään yksi palautepäivä viikossa. Voit sanoa: kuuntelit kärsivällisesti, autoit vaikka sinullakin oli kiire tai teit tarkkaa työtä ja toimitit sen ajallaan. Kirjaa ylös ketä olet kehunut kunakin päivänä. Ole myös valmiina vastaamaan vahvistavasti, kun toinen innostuu, ilostuu tai onnistuu.

[1] Paakkanen, M., Martela, F., & Pessi, A. B. (in review). Responding to positive emotions at work – the four steps and potential benefits of a validating response to coworkers’ positive experiences.

[2] Hadley, C. (2014). Emotional roulette? Symmetrical and asymmetrical emotion regulation

outcomes from coworker interactions about positive and negative work events. Human Relations, 67(9), 1073-1094.

[3] Barrero et al., 2020. Why working from home will stick. University of Chicago, Becker Friedman Institute for Economics Working Paper, No. 2020-174.

Kirjoittaja

Lataa kuukauden teemakuva omalle koneellesi

Klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta kuvan päällä ja valitse valikosta Tallenna nimellä tai Tallenna kuva nimellä.

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Joulu tai ei, tärkeintä on rakkaus

Olimme työstäneet koko edellisen päivän yrityksemme identiteettiä, eli sitä, miten me sekä ulkopuoliset näkivät yrityksemme. Apuna käytimme brändikukkaa,

Tilaa iloa pintaan

Näyttelijä Satu Silvo loistaa iloa ja hyväntuulisuutta ympärilleen kuin majakka pimeässä. Ilman huumoria se ei olisi mahdollista. Tosi hyvää lääkettä kaikkeen on opetella nauramaan myös itselleen.

Positiivinen johtaminen on vuorovaikutusta

Positiivinen organisaatiotutkimus yhdistää ja soveltaa positiivisen psykologian tutkimustietoa johtamiseen sekä organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen.

Vieritä ylös