Näyttelijä Satu Silvo loistaa iloa ja hyväntuulisuutta ympärilleen kuin majakka pimeässä. Ilman huumoria se ei olisi mahdollista. Tosi hyvää lääkettä kaikkeen on opetella nauramaan myös itselleen.
Satu Silvo pitää aika omituisena ajatusta, etteivät äly ja ilo viihtyisi samassa päässä. Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen marraskuun teemana on ilo. Jokainen tunnemme iloisia ihmisiä, joiden lähellä on hyvä olla. Ja se tarttuu!
Jos parisuhteesta ja ystävien kanssa puuttuu ilo, niin aika paljon puuttuu. Asioilla on monta puolta, enkä tarkoita, etteikö voisi puhua myös vakavia.
Näyttelijän elämän yksi kovimmista paikoista oli vuonna 1993, kun hänen isänsä kuoli. Surutyötä hän teki läheistensä kanssa itkien ja nauraen vuorotellen. Aina välillä joku hassu muisto tuli mieleen. Se oli parantavaa.
Helsingissä Harjutorin yleisessä saunassa Silvo on nauranut makeasti monta kertaa, kun muijat puhuivat itsestään huumorilla ja tärkeilemättä. Hän sanoo kaipaavansa niitä hulluja akkoja, jotka panivat itsensä kokonaan paljaana peliin.
Tietysti on myös huumorintajuttomia tyyppejä, mutta voi kuitenkin opetella heittäytymistä ja virittäytymistä. Satu Silvo poistaa tietoisesti stressiä eikä anna ahdistukselle tilaa.
Muistamme, miten Satu Silvo loukkaantui Lapissa laskettelurinteessä jäätyään rinnekoneen alle. Sen seurauksena hän istui kolme kuukautta pyörätuolissa ja joutui moneen leikkaukseen. Miten ilon kävi silloin?
Sain valtavasti iloa kaikesta pienestäkin paranemisesta. Sitä tapahtui kaiken aikaa. Vasta myöhemmin masennuin. Soitin ystävälleni Lappiin, joka sanoi, että huomenna hillat kypsyy ja pyysi tulemaan sinne. Minä hyppäsin lentokoneeseen ja sille tielle masennus jäi.
Iloa pintaan, vaikka sydän märkänis. Tämä on vanhan kansan viisautta, joka pätee kyllä vieläkin.
Tilaa tulee, kun antaa murheita pois. Minä olen iän myötä kypsynyt ja vasta yli 50-vuotiaana sitä hauskaa onkin. Mihin sinä tarvitset murheita? Tai vihaa? Ja ovatko ne sinulle hyväksi?
Lopuksi Satu Silvo antaa meille neuvon tämän pimeän vuodenajan ja muiden huolien edessä.
Kutsu iloa elämääsi arjessa ja juhlassa. Sitä saa, mitä tilaa,
Satu sanoo ja nauraa lämpimän rohkaisevasti.
