Menestyvät organisaatiot ovat joustavia ja muuntumiskykyisiä. Ne ikään kuin hengittävät kahta ilmaa – nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Nykyhetkessä on tärkeä vastata palvelujen käyttäjien tarpeisiin ja organisaation tavoitteiden toteutumiseen. Samalla ne kuitenkin ennakoivat tulevaa ja uudistavat toimintatapojaan sekä kertyneen kokemuksen että tulevaisuuden näkymien pohjalta. Näin toimimalla työ punaisena lankana säilyy tavoitteellisuus ja merkityksellisyys. Ja kuten tutkimustenkin perusteella tiedämme, oman työnsä kehittäjä myös voi hyvin työssään.
Menestysresepti on siis tiedossa, mutta käytännössä tällaisten vireiden organisaatioiden luominen on helpommin sanottu kuin tehty. Pitkäaikaisena organisaatioiden kehittäjä en usko, että varsinainen kompastuskivi olisi se, että ihmiset vastustaisivat muutosta. Päin vastoin, ihmisellä on luontainen tarve olla menossa jonnekin, kohti jotain parempaa. Kellojen pysäyttäminen hetkeen X ei toisi yhtään sen enempää tyytyväisyyttä työhön kuin paljon parjatun muutoksen pysäyttäminen.
Sen sijaan olen taipuvainen ajattelemaan, että organisaatioilla on paljon opittavaa siinä, kuinka yhdistää erilaisten ihmisten osaamisia, taipumuksia ja näkökulmia. Tulevaisuutta ja hyviä tuloksia ei luoda yksin. Mitä tahansa asiaa tai tilannetta voi tarkastella hyvin monesta näkökulmasta ja vetää siitä varsin erilaisia johtopäätöksiä. Perinteiden säilyttäjän ja visionäärin on todennäköisesti vaikea löytää yhteistä säveltä viikkokokouksessa, tai varmistelijan lähteä innokkaalla kokeilemaan uutta, kun vasta etenemispolun alkupää on näkyvissä.
Näihin monelta työpaikalta tuttuihin asetelmiin jämähtämisen tilalle on onneksi olemassa hyvä vastalääke: vahvuudet ja hyveet.
Kohti moniulotteista ihmiskuvaa
Meistä aika monella taitaa olla taipumus ajatella, että olisi parempaa – tai ainakin helpompaa – jos muut ajattelisivat ja toimisivat kuten minä. Positiivisen psykologian näkökulma luonteenvahvuuksien kirjoon ja merkitykseen avaa kuitenkin väkevällä tavalla sitä, että ihmiset eivät ole kiusallaan erilaisia – he vain ovat, ja se on ehdottomasti hyödyllistä[i]. Useammat silmät näkevät enemmän asioita kuin yhdet, ja kaikkia vahvuuksia tarvitaan sopivina annoksina, kun luodaan uutta ajattelua tai viedään sitä käytäntöön.
Parhaimmillaan moninäkökulmainen yhdessä työskentely laajentaa osaamista ja synnyttää uutta kyvykkyyttä. Samalla se haastaa sopivasti perinteistä, substanssiosaamiseen liitettyä asiantuntijuusajattelua. Yhteisten ja mutkikkaiden asioiden äärellä työskentely edellyttää muiden tulokulmien ymmärtämistä ja erilaisten asiantuntijuuksien yhdistämistä. Viisaaseen toimintaan tarvitaan paljon muutakin kuin sisältöosaamista.
Positiivisen psykologian vahvuusajattelu murtaa myös tehokkaalla tavalla ohutta ihmiskuvaa ja taipumusta itsen tai toisen leimaamiseen ”jonkunlaiseksi”. Vahvuusajatteluun kuuluu oleellisesti sen näkeminen, että meissä kaikissa on kirjo toteutuneita ja piileviä vahvuuksia. Niitä on hyödyllistä tunnistaa, vahvistaa ja käyttää. Ja omaa vahvuus- ja toimintaprofiiliaan voi jokainen laajentaa. Samoin meillä kaikilla on opittuja taitoja ja heikkouksia, jotka eivät vahvuuksien ja piilovahvuuksien lailla toimi hyvänä ponnahduslautana toiminnalle[ii]. Erilaisia vahvuuksia yhdistelemällä ja strategisella liittoutumisella toisenlaisia vahvuuksia omaavien kanssa voimme työssä luoda hedelmällisiä yhteistyösuhteita ja elinkelpoisempia ratkaisuja.
Huomio hyveisiin
Vahvuusajattelu tuo ihmisenä olemisen ja ihmisyhteisön kukoistuksen kannalta tärkeät arvot ja hyveet organisaatioiden arkeen. Arkisten toimintatapojen valinta nojaa aina niihin arvoihin, joita pidämme tärkeinä kussakin tilanteessa. Käytännössä siis teemme arjessamme pieniä arvovalintoja koko ajan, ja hyveet määrittävät ennakko-odotuksiamme ihmisten ja tilanteiden suhteen.
Monissa organisaatioissa on totuttu miettimään mitkä arvot ohjaavat organisaatioiden tavoitteiden toteutumista. Sen rinnalla tärkeää on tunnistaa myös ne arvot, jotka ohjaavat organisaation sisäistä toimintaa. Ihmisten vahvuudet kun ilmenevät, kehittyvät ja kukoistavat aina suhteessa ympäristöön.
Ajattelun- ja toiminnan monimuotoisuuden arvostus työpaikan yhteistyösuhteissa on työympäristötekijä, joilla on suora vaikutus luovuuteen, tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin. Keskeinen kysymys siis on miten organisaatio- ja keskustelukulttuuri tunnistaa erilaisia vahvuuksia ja kyvykkyyksiä sekä arvostaa ja antaa tilaa asioiden moninäkökulmaiselle tarkastelulle.
Uuden tiedon, ajattelun ja uudenlaisen toiminnan synnyttäminen on aina vuorovaikutusta. Eri näkökulmien välille syntyy myös helposti hakausta, jos organisaatiossa eletään yksimallisuuden harhassa. Menestyvät ja tulevaisuuteen kurkottavat organisaatiot ymmärtävät, että yhdessä onnistumiseen tarvitaan monenlaisia vahvuuksia. Samoin uusi tieto ja taito syntyvät rajapinnolla, peilaamalla erilaisia asiantuntijuuksia sekä tietämisen ja ymmärtämisen tapoja osana samaa kuvaa.
Omia vahvuuksiamme voimme helposti käyttää liikaa tai liian vähän. Optimialue on keskellä ja aina suhteessa tilanteeseen. Usein se löytyy kokeilujen kautta. Sama pätee organisaatioiden uudistumiseen. Uutta luovat oivallukset ja toimintatavat kuoriutuvat esiin, kunhan ensin on harjoitettu erilaisten näkökulmien ja tulkintojen äärelle pysähtymisen hyvettä.
Positiivisella psykologialla on tarjolla ainutlaatuisen hieno työväline tarjolla paitsi itsetuntemuksen myös keskustelu- ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Kun vahvuussilmälasit on kerran nenälle ottanut ja vähän aikaa niiden käyttöä harjoitellut, paluuta yksiulotteiseen maailmaan ei enää ole.
Lisälukemista:
[i] The Classification of Character Strengths and Virtues: https://positivepsychology.com/classification-character-strengths-virtues/
[ii] Second-generation strengths assessment/Linley: https://www.thepositiveencourager.global/alex-linleys-approach-to-doing-positive-work/
