Miksi työpaikoilla kannattaa huomioida ihmisten tunteet? Nykyaikainen tunnetutkimus kertoo selvästi, että ihmisten kokemat tunteet vaikuttavat monin tavoin heidän työkykyynsä: energiatasoon, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen, palautumiseen, motivaatioon. Jokainen työntekijä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita, ja työntekijöiden yhdessä kokemista ja ilmaisemista tunteista muodostuu jokaisen työpaikan ainutlaatuinen tunneilmasto. Työpaikan kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta tunneilmasto voi muuttua nopeastikin. Ja tunneilmasto vaikuttaa ihmisten suorituskykyyn välittömästi. Siksi tunnetaitoja kannattaa työelämässä opiskella. Haasteena on kuitenkin se, että monen johtajan (ja työntekijänkin) mielestä tunteet ovat jotain epämääräistä ja hankalaa, johon ei kannata sekaantua, ja johon ei työpaikalla kannata kiinnittää huomiota.
Jatkuva riittämättömyys johtaa kyynisyyteen
Valitettavasti moni työntekijä kokee työssään jatkuvaa riittämättömyyttä, turhautumista ja mielekkyyden puutetta. Vaikutukset heijastuvat myös työn ulkopuolelle. Liian moni kiiruhtaa aamulla töihin ahdistuneena, singahtelee palaverista ja asiasta toiseen, sammuttelee tulipaloja ja tuskailee alati kasvavaa tekemättömien töiden määrää. Kiireen keskellä kaiken tarkoitus hämärtyy. Miksi juoksen koko ajan paikasta toiseen, tapaamisesta toiseen, tehtävästä toiseen? Kyynistyminen ja väsymys valtaavat mielen. Ahdistus lisääntyy ja tunne-elämä kapeutuu.
Tämän seurauksena miljoonat ihmiset ympäri maailman tulevat töihin turhautuneina ja kyynisinä, tunne-elämältään kuolleina. Inhimilliset kohtaamiset työssä jäävät tunnetasolla ohuiksi ja merkityksettömiksi. Ei ole aikaa kohdata ihmisiä ja puhua aidosti merkityksellisistä asioista. Sillä vähällä ajalla, mikä töistä jää yli, on hoidettava parisuhde, lapset, kodin asiat, harrastukset, ystävät, lepo. Ja kun akuuteimmat asiat on hoidettu, monella alkaa vielä toinen työvuoro vastaamista odottavine sähköposteineen ja kesken jääneine töineen. Sama toistuu huomenna. Ja ylihuomenna. Päivästä toiseen, yhä uudestaan ja uudestaan.
Ihminen töissä?
Jos haluamme luoda aitoa hyvinvointia ja kestävää tuloksentekokykyä, meidän on ymmärrettävä syvästi, mitä tarkoittaa olla ihminen työelämässä. Meidän on ymmärrettävä kiistämätön tosiasia: Me ihmiset olemme tuntevia ja kokevia olentoja – myös työpaikalla. Elimistössämme ei ole kytkintä, josta tunteet voisi laittaa pois päältä. Meihin jokaiseen on sisäänrakennettu syvä tarve tuntea, kokea ja ilmaista itseämme. Jos jätät jatkuvasti omat tunteesi huomioimatta, jätät kuuntelematta niitä ja tukahdutat ne, vieraannut yhä kauemmas itsestäsi. Jos kiellät tunteesi, kiellät myös osan itsestäsi. Tunne-elämäsi kapeutuu ja latistuu, ja vähitellen sinusta tulee robotti, joka vain suorittaa elämää päivästä toiseen. Organisaation tasolla tällainen kehityskulku näyttäytyy heikentyneenä sitoutumisena, aidon motivaation vähenemisenä, tyytymättömyyden kasvuna ja tuottavuuden laskuna.
Potentiaali vapautuu tunnetaidoilla
Tarvitsemme avuksi tunnetaitoja – kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti. Tiedämme, että krooninen, jatkuva tunteiden kieltäminen ja sivuuttaminen kuluttavat työyhteisöissä valtavasti energiaa ja aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Ja tiedämme, että kasvattamalla tunnetaitoja työyhteisöön vapautuu valtava määrä energiaa, potentiaalia ja hyvinvointia.
Hyvä tunneilmasto tarttuu asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Ihmiset viihtyvät niiden ihmisten seurassa, joiden seurassa tuntuu hyvältä. Minkälainen tunnejalanjälki jää asiakkaille ja sidosryhmille, kun he ovat olleet tekemisissä teidän yrityksenne väen kanssa? Tunteet tarttuvat ja tunneilmasto leviää. Ehkä ihmisille jää tunne, että ”näiden ihmisten kanssa on mukava asioida”. Tai että ”tuossa yrityksessä olisi varmasti kiva työskennellä”. Parhaimmillaan rikas tunneilmasto näkyy ihmisten aitona sitoutumisena ja hyvinvointina – työyhteisön todellisen potentiaalin vapautumisena.
