Resilienssi ja elävä esimerkki siitä

Yhdistyksen Kohti parempaa arkea 3 -ilta käsitteli resilienssiä eli selviämiskykyä. Sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Krisse Lipponen piti upean luennon, jonka lisäksi kanavaääni, TV-persoona ja tanssinopettaja Kristoffer Ignatius kertoi oman selviytymistarinansa.

Resilienssi rakentuu stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyvystä sekä kyvystä vastaanottaa ja hakea apua. Resilienssin taustalta löytyy optimistinen maailmannäkemys ja usko siihen, että voi itse vaikuttaa tilanteeseensa. Kriisin tai vaikean elämäntilanteen kokeneelle on tärkeää, että hän ymmärtää, ettei itse ole syypää tai voi vaikuttaa tapahtuneeseen. Vielä tärkeämpää on ymmärtää, että oman polkunsa voi päättää muuttaa paremmaksi.

Kriisin ahdingosta yllättävään kasvuun

Postraumaattinen kasvu tarkoittaa tilannetta, jossa elämänkriisin tai trauman jälkeisen kamppailun seurauksena ihminen kokee muuttuneensa myönteiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan 40-60 % trauman kokeneista toipuu, selviää itsekseen ja kokee kasvua. Tämä ei tarkoita etteikö kriisistä seuraisi myös kielteisiä asioita.

Posttraumaattisen kasvun antimiksi Lipponen kuvaili mm., että kriisin kokeneilla oli uusi, erilainen käsitys itsestä, usein vahvempi ja arvostavampi. Koettuaan oman haavoittuvaisuutensa, monet kokevat arvostavansa elämän pieniä iloja enemmän. Monilla kasvu johtaa muutoksiin ihmissuhteissa ja jopa koko elämänfilosofian muuttumiseen.

Lipponen kehotti kuulijoita haltioitumaan aina kun voi, nauttimaan ja ihmettelemään elämää ja maailmaa.

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

kirsikkapuut ja polkupyörä

Rakkauskirje positiiviselle psykologialle

Kun Martin Seligmanin kirja Aito Onnellisuus ilmestyi suomeksi vuonna 2004, olin 25-vuotias kirkasotsainen valtiotieteiden opiskelija ja 4-vuotiaan nuori eronnut äiti. Rakastuin positiiviseen psykologiaan välittömästi ja ehdottomasti.

lapset halaavat

Kosketus kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Taputtaminen ja kädestä pitäminen viestittävät paljon enemmän kuin sanat. Kosketus aktivoi rakkaus- ja mielihyvähormoneja ja tuottaa hyvää oloa. Lämmin, aito kosketus tuo hyvän olon sekä kosketettavalle että koskijalle.

Vieritä ylös