Mikä vaikuttaa mieleen, vaikuttaa kehoon (Hippokrates)
Terveys on paljon enemmän kuin sairauksien puuttumista!
Tämä positiivisen psykologian kantava ajatus oli Riitta Marjamaan luennon kulmakivi. Kroonista sairautta sairastavakin voi olla elinvoimainen ja elää hyvää elämää. Ihminen on kokonaisuus: se mikä vaikuttaa mieleen, vaikuttaa myös kehoon. Ympäristölläkin on asiassa oma osuutensa. Meitä kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestämme. Lääkärin rooli on tulevaisuudessa enemmänkin toimia valmentajana kuin ohjeita suoltavana auktoriteettina.
Oman terveyden ylläpito kannattaa aloittaa asenteensa tarkistamisesta! Oma käsitys terveydentilasta – sairauksista riippumatta – vaikuttaa jopa elinajan pituuteen. Tunnettua on, miten lääkkeet ja hoitotoimenpiteet tehoavat paremmin, jos niiden tehoon uskoo. Myönteinen suhtautuminen liikunnan ja ruokavalintojen terveysvaikutuksiin näkyy tutkimusten mukaan myös fysiologisena vaikuttavuutena. Esimerkkinä tästä on mm. siivoojien keskuudessa tehty tutkimus, jossa alun perin fyysisesti raskaaksi koettu työ alettiinkin mieltää terveyttä edistäväksi liikunnaksi. Sen seurauksena siivoojien paino laski, verenpainearvot kohenivat, tuki- ja liikuntaelinvaivat helpottivat ja työtyytyväisyys kasvoi.
Solut kuuntelevat ajatuksiamme!
Stressin vahingollisuuskin riippuu omasta suhtautumisestamme. Pitkäaikainen stressi ja sen aiheuttama hiljainen tulehdus löytyy monen tunnetun sairauden taustalta. Kannattaa kysyä itseltään ja vastata rehellisesti, koenko tämän stressin uhkana vai voisiko se olla voitettavissa oleva haaste? Uusimmat tutkimukset osoittavat, että stressin terveyttä uhkaavat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos uhkakuvien sijaan löytää stressistä haasteen, josta päättää selviytyä. Sopiva määrä stressiä voi jopa edistää terveyttä!
Ihmissuhteiden puute on tupakointiin verrattavissa oleva terveysriski!
Uusimmissa tutkimuksissa on nostettu esiin hyvien ja tukea antavien ihmissuhteiden merkitys. Ne, joilla on läheisiä ihmissuhteita, elävät pitempään ja terveempinä kuin ne, joilla ei ole ympärillään ihmisiä tukea antamassa. Sairauden kohdatessa nämä ihmiset paranevat nopeammin, ja heidän riskinsä kuolla sairauteen on pienempi. Pidä siis huolta ihmissuhteistasi! Keitä sellaisia ihmisiä on ympärilläsi, joille voisit soittaa vaikka keskellä yötä, jos kaipaat tukea? Kuka kaipaisi sinulta juuri sitä viestiä, että hän on tärkeä myös sinulle?
Myönteiset tunteet negatiivisten vastapainona
Negatiiviset tunteet, kuten viha, pelko ja häpeä – ja varsinkin niiden tukahduttaminen – aiheuttavat stressiä, hiljaista tulehdusta ja sairauksia. Näiden tunteiden vastapainoksi tarvitsemme myös positiivisia tunnetiloja, jotka tutkimusten mukaan vähentävät elimistön hiljaista tulehdusta ja parantavat vastustuskykyämme.
Optimistit, joille tämä on helpompaa, sairastuvat harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja elävät todennäköisesti pitempään kuin pessimistit. Riitta Marjamaa otti hyvän esimerkin naurun voimasta, kun hän pyysi osallistujia hakemaan kännykästä jonkin hauskan kissa-, vauva- tai muun videon.
Nauru täytti salin, kun erilaiset videot pärähtivät päälle. Nauru, musiikki ja erityisesti haltioituminen luonnon maisemien tai taiteen äärellä ovat kaikille tarjolla olevia lääkkeitä, joilla on todellisia positiivisia vaikutuksia sekä mieleen että kehoon. Milloin sinä sanoit viimeksi jonkin asian tai ilmiön kohdalla WAU! Kun koet jotain suurenmoista, pysäyttävää tai mieleenpainuvaa, tallenna se tunne ja makustele eli muistele sitä myöhemminkin.
Meditaatio ja tietoisuustaidot
MIndfulness eli tietoinen, hyväksyvä läsnäolo, tietoisuustaito, tuo tutkimusten mukaan elinvoimaisuutta ja kestävyyttä arjen haasteisiin. Meditaatio ja erilaiset mindfulness-harjoitteet tuovat rauhaa ja palautumista kiireiseen elämään. Ne hoitavat stressiä ja helpottavat masennusta ja ahdistusta. Meditaation vaikutukset ovat havaittavissa myös aivojen kuvantamismenetelmillä. Niin meditaatio kuin kiitollisuuskin voivat auttaa myös unettomuuteen. Riitan esiin nostama WWW eli What Went Well Today (Mikä Tänään Meni Hyvin) -harjoitus esimerkiksi illalla antaa ikään kuin luvan koostaa päivän hyvät asiat yhteen ja lakata miettimästä keskeneräisiä ja harmittavia asioita.
Riitan esiin nostama lääkärin roolin muuttuminen enemmän terveysvalmentajaksi otettiin ilolla vastaan, kun haastattelin illan osallistujia. Toinen yhtä usein toistettu palaute oli, että myönteisyydessä on vahva merkitys omassa elämässä ja kukaan ei voi hyvin, jos yrittää selviytyä aina vain yksin.
