Positiivinen johtaminen on vuorovaikutusta

Positiivinen organisaatiotutkimus yhdistää ja soveltaa positiivisen psykologian tutkimustietoa johtamiseen sekä organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen. Se on kiinnostunut niistä ilmiöistä ja mekanismeista, jotka organisaatioissa tuottavat optimaalista hyvinvointia sekä yksilöille että koko yhteisölle. Esimerkkejä tällaisista ilmiöistä ovat työn imu, innostus tai työssä kukoistaminen (thriving), joita itse tarkastelin väitöstutkimuksessani.

Vaikka positiivinen organisaatiotutkimus on suhteellisen tuore tutkimussuuntaus, sen tulokset ovat erittäin lupaavia ja ajankohtaisia. Johtamalla ja organisoimalla positiivisesti on mahdollista saavuttaa sekä työhyvinvointia ja kukoistamista että tuloksellisuutta, tehokkuutta ja laatua. Työstään ja työssään innostuneet ja hyvinvoivat ihmiset kokevat hyvinvointia ja energisyyttä myös työn ulkopuolella, he haluavat oppia ja kehittyä ja lisäksi he ovat yksilöinä ja yhteisönä valmiimpia kohtaamaan muutoksia, epävarmuutta ja stressiä.

Mitä positiivinen johtaminen ja organisointi tarkoittavat käytännössä?

Positiivinen johtaminen on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ihmistyötä, humanistista johtamista. Positiivinen johtaja

  • tarkastelee omaa ajatteluaan, tunteitaan, asenteitaan, arvojaan ja ihmiskäsitystään sekä omaa tapaansa johtaa ja olla vuorovaikutuksessa (autenttisuus, integriteetti)
  • haluaa kehittyä johtajana, sitoutuu henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun (reflektio)
  • soveltaa tietoisesti positiivisen psykologian ja organisaation tutkimustietoa ja tutkimustietoon pohjautuvia menetelmiä johtamisessa ja organisoinnissa
  • ymmärtää näiden mallien ja työkalujen teoreettisen perustan ja vaikutusmekanismit.

Omassa tutkimuksessani ja valmennustyössäni sovellan positiivisen johtamisen viitekehyksenä positiivisen organisaation PRIDE-teoriaa. PRIDE-teoria jäsentää niitä tekijöitä, jotka tekevät organisaatiosta ”positiivisen” eli edistävät henkilöstön työhyvinvointia ja innostusta, ja niiden avulla organisaation tuloksellisuutta, tehokkuutta, laatua ja eettisyyttä.

PRIDE-teoria on kirjainlyhenne positiivisen organisaation osa-alueista:

P = Positive practices. Myönteiset käytänteet, toimintatavat, prosessit, rakenteet tai rutiinit, jotka edistävät muita positiivisen organisaation osa-alueita

R = Relationship enhancement. Vuorovaikutus, yhteistyö ja työpaikan ihmissuhteet.

I = Individual attributes. Yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen.

D = Dynamic leadership tai positively deviant leadership. Positiivinen johtaminen ja johtajuus, joka toteutuu

  • ajattelun, ajattelun, arvojen, tunteiden ja ihmiskäsityksen tasolla
  • toiminnan ja vuorovaikutuksen tasolla arjen toiminnassa sekä positiivisen johtamisen menetelmien, mallien ja työkalujen soveltamisessa.

E = Emotional well-being. Myönteiset tunteet ja ilmapiiri.

Kohti positiivisia organisaatioita

Positiivinen organisaatiotutkimus tuo teoreettista ja tieteellistä selkänojaa ja tutkimukseen perustuvia malleja, menetelmiä ja lähestymistapoja johtamisen, organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen positiivisen psykologian varassa. Positiivisen organisaatiotutkimuksen anti on erittäin ajankohtainen sekä muutoksen että hyvinvoinnin johtamisen kannalta.

PRIDE-teoria on osoittautunut toimivaksi viitekehykseksi ja jäsennysmalliksi käytännön kehittämistyössä. Teorian avulla voi tarkastella erilaisia työyhteisön ilmiöitä, omaa johtamista sekä käytännön toimintatapoja, ja se toimii myös valmennus- ja kehittämisprosessien runkona.

Positiiviseen johtamiseen ja organisoimiseen sekä PRIDE-teoriaan pääset perehtymään lisää seuraavien lähteiden avulla:

Wenström, S. (2020). Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. Defining positive organization and positive leadership in VET, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 269. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-185-9

Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus. https://www.ps-kustannus.fi/7116.html

Olet myös tervetullut mukaan PoJo – Positiivisen johtamisen verkostoon Facebookiin. Verkosto on osa Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia -hankkeemme toimintaa.

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Sukimisryhmät tarpeen!

Yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt työpaikoilla viime vuosina. Korona ajoi valtaosan etätyöhön pystyvistä ihmisistä kotitoimistoihin – ja jättikin heidät sinne.

Mielen taidot tukevat hyvää ikääntymistä

Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu?