Nähdäkseen on pysähdyttävä!

Suomen Positiivisen Psykologian yhdistyksellä oli maanantaina 15.10.2018 ilo saada vieraakseen dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Marja-Liisa otti yleisön Paasitornissa vastaan kätellen jokaista luottavaisesti silmiin katsoen ja aurinkoisesti hymyillen. Koko Marja-Liisan olemus henkii positiivisuutta ja työniloa, vaikka illan aikana kuulimmekin, ettei se elämän polku hänelläkään ole aina ollut pelkkää auringon paistetta.

Marja-Liisan työnilon kavalkadi otsikolla ”Työnilo on pää(n)asia” oli yhdistyksemme puheenjohtajan Ritva Enäkosken sanoja lainaten ”nappi ilta: tutkimustietoa lukuisine lähteineen, positiivista psykologiaa, psykologista pääomaa, työterveyden teoriaa ja käytäntöä, työniloa ja tuunaamista sekä tarinoita, jota vahvisti Marja-Liisan esimerkki loppuun palamisesta ja tasapainoinen innostamisen taito.”

Itselleni kertyi seitsemän sivua arvokkaita muistiinpanoja. Poimin näistä tähtihetkistä tähän artikkeliin kaksi teemaa, jotka tekivät itseeni suurimman vaikutuksen.

1) Asenne on tärkein!

2) Nähdäkseen on pysähdyttävä!

Me kaikki voimme tehdä paljon oman työnilon varmistamiseksi. Voimme rakentaa itseluottamuksemme voimavarakarttaa kerraten mielessämme elämän vastoinkäymisiä ja erityisesti niitä voimavaroja, joiden turvin selvisimme niistä. Voimme pohtia, millaisen ikkunan läpi tarkastelemme maailmaa. Miten vahvassa kuurassa ikkunamme ovat? Miten saisimme edes hieman rapsutettua kuuraa ikkunoista, nähdäksemme ympärillä olevan arkisen kauneuden?

Toiveikkuus on Marja-Liisan mukaan halua kulkea tavoitteita kohti (tahtovoima) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (keinovoima).  Toiveikkuus pitää kädestä optimismia, realistista optimistia, joka uskaltaa elämän tosiasiat kohdatessaan myös unelmoida.

 

”Ihmisen kannattaa välillä laittaa roskasilmä kiinni ja

katsella maailmaa satusilmillä, niin

maailma näyttää paljon hauskemmalta paikalta elää”

– Kylli-täti –

 

Elämän polku tuo eteemme myös esteitä. Ratkaisevaa on, miten ongelmia ja esteitä kohdatessamme toimimme. Sitkeyttä ja muutosjoustavuutta omaavana emme lannistu, vaan keräämme kokemukset selkäreppuun ja aloitamme tarvittaessa alusta.

Elämä tarjoaa meille lukemattomia oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Meidän on varottava, ettemme kulje sokeana niiden ohi. Nähdäkseen on pysähdyttävä! Marja-Liisa kertoi sykähdyttävän tarinansa siitä, miten hän erinäisten vastoinkäymisten jälkeen havaitsi mökkipihallaan kiven, johon oli kasvanut sydämenmuotoinen sammal. Yhtäkkiäkö? Ei. Siinä se sydänsammal oli ollut, mutta Marja-Liisan oli pysähdyttävä sen nähdäkseen.

Miten me voisimme rakentaa elämään näitä pysähtymisen hetkiä ilman, että meidän on ensin juostava vauhtisokeina päin seinää?  Tässä viisi Marja-Liisan tarjoamaa keinoa henkilökohtaiseen hyvinvointiin:

  1. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiin ja anna heille aikaa.
  2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa, sovita treeni kuntotasoosi, niin nautit siitä.
  3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen, nauti hetkestä ja reflektoi kokemuksiasi.
  4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi vastuu työssäsi ja haaste, josta nautit.
  5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi ja ventovieraalle, kiitä, hymyile, katso itseesi ja ulospäin.

Kiitos Marja-Liisa säkenöivästä illasta!

Maarit Tiililä
SPPY ry:n hallitus

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Sukimisryhmät tarpeen!

Yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt työpaikoilla viime vuosina. Korona ajoi valtaosan etätyöhön pystyvistä ihmisistä kotitoimistoihin – ja jättikin heidät sinne.

Mielen taidot tukevat hyvää ikääntymistä

Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu?