Myötätuntoinen organisaatio tekee parempaa tulosta

Taloudellisen toiminnan keskiössä on aina ihminen, ja kaikki taloudelliset teoriat perustuvat tiettyihin oletuksiin ihmisluonnosta. Oli kyse sitten investointipäätöksistä, yrityksen strategisista suuntaviivoista, talouspolitiikan linjanvedoista tai mistä tahansa talouteen liittyvästä päätöksenteosta, keskeinen tekijä on se ihmiskuva, jonka pohjalta nämä päätökset tehdään. Kun puhutaan taloudesta, puhutaan aina väistämättä ihmisestä. Usein ihminen ja ihmistä koskevat oletukset tuntuvat kuitenkin hukkuvan lukujen ja laskelmien taakse. Meidän onkin oltava erityisen tarkkoja sen suhteen, minkälaiseen ihmiskuvaan vallalla olevat talousteoriat ja yritysten strateginen päätöksenteko perustuvat. Entä jos ne on rakennettu vääränlaisen ihmiskuvan varaan? Entä jos ihminen ei olekaan omaa taloudellista etuaan maksimoiva olento? Rakennetaanko silloin taloutta, joka ei ole ihmistä varten, ja luodaanko yrityksiä, joissa ei ole tilaa olla ihminen?

Myötätunto on arvokas inhimillinen kyky. Modernin psykologisen tutkimuksen pohjalta voidaan jopa esittää, että se on välttämätön ihmismielen osa samalla lailla kuin eloonjäämisvietti tai rakkaudenkaipuu. Jos siis halutaan ymmärtää ihmisen toimintaa, on otettava huomioon, että ihmistä liikuttaa myötätunto; halu kokea yhteenkuuluvuutta ja tehdä hyvää muille. Toki ihmiset ajattelevat myös omaa taloudellista etuaan, mutta jos inhimillinen motivaatiojärjestelmä palautetaan yksinomaan taloudellisiin intresseihin, kadotetaan leijonanosa ihmistä todella liikuttavista tekijöistä. On ymmärrettävä, että ihmistä motivoivat sekä oma taloudellinen hyöty ja tekemisen innostus että myötätunto. Vasta kun kumpikin otetaan huomioon, pystytään rakentamaan yrityskulttuuria, joka ruokkii näitä kaikkia perustarpeita. Näin saadaan inhimilliset voimavarat paremmin käyttöön. Tuloksena on yhtäältä työntekijöitä, jotka ovat innostuneempia, sitoutuneempia, luovempia ja tehokkaampia, ja toisaalta yrityksiä, joissa työntekijöillä on tilaa voida hyvin ja toteuttaa ihmisyyttään.

Myötätunto on luontainen tarve

Ihmisellä on luontainen tarve kokea ja saada osakseen myötätuntoa. Siinä piilee myös valtavia mahdollisuuksia vaikuttaa sekä inhimilliseen että taloudelliseen kasvuun. Myötätunto saatetaan usein yhdistää ennen kaikkea naisiin, suruun ja onnettomuuteen ja pikemminkin johonkin paikallaan pysyvään kuin eteenpäin vievään. Sitä ei helposti yhdistetä yritysmaailmaan, tuottavuuteen ja tuloksellisuuden tavoitteluun.

Todellisuudessa myötätunto on ainakin nykytieteen valossa sisäänrakennettu meidän kaikkien onneksi yhtä lailla miehiin ja naisiin. Myötätunto on toki läsnä onnettomuuden ja kärsimyksen äärellä, mutta niin se on ilon, intohimon ja innostuksenkin. Paikallaan pysymisen sijaan myötätunto ennen kaikkea avartaa, rohkaisee ja lisää yhteistyökykyä, hyvinvointia ja luovuutta. Se vie työntekijää kohti kollegoita ja yritystä lähemmäs asiakkaita, samalla kun se vähentää uupumusta ja edistää suorituskykyä. Tällaisia vaikutuksia tarvitaan myös yritysmaailman kilpailueduksi.

Ihmisen myötätuntoinen puoli on yhtä todellinen kuin egoistinenkin. Molemmat puolet ovat läsnä useimmissa, ellei kaikissa teoissamme. Ihminen kykenee valtavan pahaan mutta myös suunnattoman hyvään – ja kaikkeen siltä väliltä. Millekään teolle ei ylipäätään ole olemassa yhtä ainutta, erillistä motiivia. Jokainen meistä tietää auttamisen olevan aina enemmän oikein kuin heitteillejättö, ja vaikka kysymys onkin todellisuudessa monisyisempi, on hämmentävää, miten helposti itsekkyyden ajatellaan olevan ihmisille jotenkin epäitsekkyyttä ja myötätuntoa luontevampaa. Kyynikoiden mukaan esimerkiksi auttamisen tuottama ilo todistaa ihmisen auttamishalua vastaan, eli heidän silmissään auttamista tehdään mielihyvän vuoksi. Auttaminen kuitenkin tuo mielihyvää juuri siksi, että haluamme auttaa ja iloitsemme toisen ilosta. Todellisen altruismin ja myötätunnon vastaväitteenä on käytetty myös sitä, että ihmiset auttavat välttääkseen syyllisyyttä. Päinvastoin juuri syyllisyys kertoo ihmisestä hyvää, sillä auttamatta jättäminen toisi pahan olon.

Myötätunto on ihmisen ominaisuus ja kyky, jota voi oppia ja harjoittaa. Se on rohkeaa hyvän edistämistä toisessa kuten myös lempeää kivun kohtaamista ja hyväksymistä. Myötätunto koostuu ymmärryksestä, motivaatiosta ja toiminnasta.

Myötätunto on empatiaa toiminnassa

Ymmärrys tarkoittaa empatiaa eli kykyä asettua toisen asemaan ja havaita toisen tunnetiloja niin tuntemalla kuin tiedostamalla. Tämä synnyttää motivaation ja halun auttaa toista, mikä johtaa lopulta toimintaan eli konkreettiseen hyvän tekemiseen ja toisen auttamiseen. Myötätunto on siis enemmän kuin tunne, se on empatiaa toiminnassa. Lisäksi myötätuntoon liittyy läheisesti omaa hyvinvointia kohentava tunne siitä, että on tehnyt hyvää. Myötätuntoinen toiminta edistää sitä, mikä on myös pitkällä aikavälillä hyväksi. Joskus tämä tarkoittaa jämäkkää empaattisuutta eli rakentavaa rajojen asettamista ja myönteistä kehittymisen ja vastuunkannon vaatimista.

Myötätunto on synnynnäisesti palkitsevaa, ja se palvelee ihmisen tarvetta tulla hyväksytyksi yhteisöön. Jo kolmen kuukauden ikäinen vauva luottaa ihmiseen, joka auttaa toista. Pieni vauva myös etsii luontaisesti myötätuntoista tunneyhteyttä luottamuksensa perustaksi. Edelleen aikuisena kokemuksemme hyvästä elämästä liittyy usein siihen, tunnemmeko vaikuttavamme toisten hyvään elämään. Myötätunto edesauttaa laadukkaiden sosiaalisten suhteiden muodostumista ja myönteisten tunteiden syntymistä, ja nämä puolestaan edistävät terveyttä ja tuottavuutta.

Evoluutiokin on suosinut auttamishalun kehittymistä. Myötätunto on ollut ihmislajille jopa ratkaiseva kyky, sillä se on mahdollistanut yhteistyön, jota ihmiset ovat tarvinneet selviytyäkseen. Ihmisaivojen ensisijaiseksi tehtäväksi onkin rakentunut sosiaalinen ajattelu. Tätä varten aivot ja erityisesti sen viimeiseksi kehittynyt osa, neokorteksi, ovat muotoutuneet suuriksi. Ihmisaivot näyttäisivät myös kokevan sosiaalisen ilon ja tuskan osittain samoilla alueilla kuin fyysisen kivun ja mielihyvän. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yhteistyöstä tai kollegan auttamisesta koetaan samanlaista mielihyvää kuin vaikkapa seksistä tai syömisestä. Vastaavasti syrjään jääminen tai epäreilu kohtelu sattuu kuten käden tai jalan loukkaaminen.

Kiertäjahermo on myötätuntohermomme

Myös biologisesti ihminen on rakennettu harjoittamaan myötätuntoa. Esimerkiksi kiertäjähermo (vagushermo), joka on yhteydessä moniin sisäelimiin kasvoista kurkkuun, sydämeen ja keuhkoihin, on sisäänrakennettu mekanismi myötätunnon kokemiseksi. Tämän ”myötätuntohermoksikin” kutsutun mekanismin aktivoituessa ihminen tuntee lämpöä rinnassaan, sydämen syke laskee ja hän rauhoittuu kohdatakseen sosiaaliset tilanteet parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöiden, joilla kiertäjähermo on aktiivisempi, on todettu olevan muita hyväntahtoisempia, auttavaisempia ja fyysisesti terveempiä.

Myötätunto itseä kohtaan eli itsemyötätunto voi tuoda samat hyvinvoinnin ja menestyksen edut kuin hyvä itsetunto. Se on ihmisen myönteinen ja totuudenmukainen arvio ja usko itsestä mahdollisuuksineen ja rajoitteineen, mutta ilman itsetunnon hankkimiseen liittyviä mahdollisia haittoja. Koska myötätunto perustuu vertailun sijaan pysyvään ihmisarvoon ja yhteyden kokemiseen kanssakäymisessä, itsemyötätunto mahdollistaa vahvemman emotionaalisen vakauden ja kestävämmän omanarvontunteen. Itsemyötätunto saattaa myös ehkäistä itsetunnon vahvistamiseen toisinaan liittyvää narsismia. Hylätyksi joutumisen tai epäonnistumisen edessä itsemyötätuntoa harjoittavat voivat kokea vähemmän negatiivisia tunteita, ja he ottavat myös enemmän henkilökohtaista vastuuta tapahtumasta. Työntekijä ei koe tällöin tarvetta valittaa tai syyttää muita tunteakseen itseään hyväksi ja merkitykselliseksi.

Myötätunto työelämässä ruokkii motivaatiota

Siinä missä välinpitämättömyys tuhoaa ihmisen suorituskykyä ja latistaa innostusta, myötätuntoinen, ystävällinen ja toisen tunteet huomioiva käyttäytyminen ruokkii motivaatiota. Myötätunto edistää yhteyden, luottamuksen ja myönteisten tunteiden syntyä. Tämä parantaa terveyttä alentaen verenpainetta, vahvistaen immuunijärjestelmää ja vähentäen stressiä. Työntekijät ovat vähemmän poissa töistä ja palaavat sinne nopeammin takaisin. Myönteiset tunteet lisäävät yhteyksiä aivoissa ja avaavat uusia toimintamahdollisuuksia. Työntekijän kohdalla tämä tarkoittaa, että myönteiset tunteet avartavat ajattelua, edistävät ratkaisukeskeisyyttä, lisäävät luovuutta, vahvistavat yhteistyökykyä ja parantavat työn laatua. Myötätuntoinen eläytyminen kollegan tilaan tekee ihmisestä älykkäämmän ja parantaa hänen kognitiivisia kykyjään.

Myötätunto ja hyväntahtoiset teot tarttuvat ja leviävät työyhteisössä nopeasti. Esimerkiksi elevaatio (moraalinen noste) saa työntekijät sitoutumaan ja toimimaan hyväntahtoisesti. Kun johtaja toimii muita kohtaan reilusti ja moraalisesti oikein, työntekijät sitoutuvat helpommin johtajaansa ja jatkavat myötätuntoisen käyttäytymisen levittämistä edelleen kollegoihinsa ja asiakkaisiinsa.

Myötätunto on mukana työn arjen pienissä teoissa, mutta usein sen merkitys hyvinvoinnille ja menestykselle saattaa jäädä tiedostamatta. Jotta ihmisten potentiaali ja luovat resurssit saadaan käyttöön, myötätuntoiseen johtamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Sisäinen motivaatio innostaa, mutta ei uuvuta

Myötätunto edistää ja muodostaa tärkeän osan sisäistä motivaatiota. Sen myötä myötätunnolla on entistä valtavampi potentiaali vaikuttaa myönteisesti sekä inhimilliseen elämään että taloudelliseen kasvuun. Ymmärrys ihmisen sisäisen motivaation merkityksestä on vahvistunut kehittyneen ihmiskuvan myötä. Nykytutkimuksen mukaan ihminen on pohjimmiltaan aktiivinen, mielekkäästä tekemisestä syttyvä olento, joka etsii sosiaalista yhteyttä. Sisäisesti motivoitunut yksilö on innostunut ja kiinnostunut työstä itsestään, ei pelkästään siihen liittyvistä palkinnoista. Kyky sisäiseen motivaatioon on ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Se löytyy meistä kaikista, vaikka erilaiset lannistavat rakenteet voivatkin tukahduttaa sen vaikutuksen.

Sisäistä motivaatiota tukevat työolot edistävät työntekijän tehokkuutta ja jaksamista. Innostuksen kokeminen kasvattaa yksilön valmiuksia ja voimavaroja tehdä työnsä hyvin. Tiukka stressi ja raastava deadline voivat potkia yksilön tekemään kovasti töitä lyhyen aikaa, mutta pitkällä aikavälillä tällainen elimistön hälytystila kostautuu väsymyksenä ja fyysisenä oireiluna. Myötätuntoa kokevat, sisäisesti motivoituneet työntekijät ovat vähemmän alttiita uupumaan, koska sisäisesti motivoitunut tekeminen ei kuormita yksilöä samalla tavalla kuin ulkoisesti motivoitu. Tällaiset työntekijät ovat myös sitoutuneempia työorganisaatioon ja vähemmän halukkaita vaihtamaan työpaikkaa, joten heidän tarmonsa palvelee yrityksen päämääriä tulevaisuudessakin. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Innostunut ja sisäisesti motivoitunut ihminenkin voi arvostaa rahaa, mainetta ja kunniaa eli perinteisiä ulkoisia motivaatiotekijöitä, kunhan työtehtäviin liittyy myös sisäistä motivaatiota tukevia tekijöitä.

Myötätunto ja innostus edistävät myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa. On osoitettu, että innostuneet työntekijät kokevat työnsä rikastuttavan myös perhe-elämäänsä ja he jopa nukkuvat paremmin. Työn tarjoama innostus vaikuttaa myönteisesti vapaa-ajan laatuun. Kun työntekijät kokevat flowta työssään, he ovat työpäivän jälkeen pirteämpiä ja vähemmän uupuneita kuin stressaantuneemmat kollegansa. Näin heille jää voimia nauttia myös vapaa-ajastaan.

Myötätuntoinen organisaatio lisää hyvinvointia

Aikuinen työtä tekevä ihminen viettää suuren osan valveillaoloajastaan töissä, joten työllä on huomattava vaikutus hänen hyvinvointiinsa.

Työntekijät voivat paremmin ja kokevat enemmän merkitystä työssä, jossa ihmisen luontainen tarve ja kyky myötätuntoon otetaan huomioon. Myötätunto vaikuttaa hyvinvointiin ennen kaikkea kahden väylän kautta. Ensinnäkin myötätunnon harjoittaminen edistää työntekijöiden kykyä rakentaa laadukkaampia sosiaalisia yhteyksiä ja suhteita, mikä tutkitusti vahvistaa työntekijän terveyttä esimerkiksi alentamalla sykettä ja verenpainetta, vahvistamalla immuunijärjestelmää, ja ehkäisemällä stressiä, masennusta ja ahdistusta. Toiseksi myötätunto synnyttää myönteisiä tunteita, jotka samalla tavoin lisäävät työntekijän hyvinvointia, kohentavat terveyttä ja jopa pidentävät elinikää. Myötätunto työssä edistää onnellisuutta ja vähentää masennusoireita ja ahdistusta sekä lisää yleistä tyytyväisyyttä elämään. Myönteiset tunnetilat ennustavat myös myönteistä palkkakehitystä. Tutkimusten mukaan myötätunto antaa ihmiselle jopa syvimmän mahdollisen merkityksellisyyden ja hyvän elämän kokemuksen.

Kirjoituksen taustana on käytetty julkaisua Kohti Inhimillisempää Yrityselämää (Paakkanen, Martela & Pessi, 2016 kirjassa Kivistö, Pihlström & Tolonen (toim.) Talous & Moraali, Gaudeamus)

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Hyvä sana kannattaa

Kun Pekan isä peitteli poikansa illalla, hän pyysi muistelemaan kolmea mukavaa asiaa, jotka olivat sinä päivänä tapahtuneet. Se olisi tapa nollata päivä. Olisi surullista, jos joutuisi heräämään seuraavana aamuna samaan huoleen, mihin nukahti.

Merkityksellisen elämän kudelma

Filosofit pohtivat elämän merkitystä (Meaning of Life) ja meille jokaiselle yksilölle jää selvitettäväksi oman elämän mieli ja merkitys (Meaning in Life).
Mistä me oikein puhumme, kun puhumme elämän merkityksellisyydestä, merkityksestä, mielekkyydestä, tarkoituksesta, tarkoituksellisuudesta.

Rohkea johtajuus on uusien turvallisten yhteyksien maadoittamista

Brené Brownin mukaan maailma tarvitsee kiireesti lisää sellaista rohkeaa johtajuutta, jolla poistetaan eriarvoisuutta & lisätään psykologista turvallisuutta niin työyhteisöissä, kodeissa kuin kouluissakin. Mutta miten rohkea johtajuus määritellään?

Vieritä ylös