Kun vanhemmilta kysytään, mitä he kaikkein eniten toivovat lapsilleen, ovat vastaukset hyvin samankaltaisia ympäri maailmaa. Vanhemmat toivovat yleensä kaikkein eniten lapsilleen hyvää ja onnellista elämää. Toivomme, että lapsemme löytävät rakkautta, mielekästä työtä ja tarkoituksen elämälleen. Ennen kaikkea toivomme, että he voisivat elää itsensä näköistä hyvää elämää. Vanhempina pohdimme kenties myös omaa vastuutamme kasvattajina ja sitä, miten voimme parhaiten auttaa lapsiamme olemaan onnellisia ja kasvamaan hyvinvoiviksi aikuisiksi.
Positiivinen psykologia on syntyvuosistaan saakka keskittynyt tietoisesti tutkimaan hyvän elämän, onnellisuuden ja kukoistavan ihmisyyden kysymyksiä tieteen keinoin. Onnellisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä on sivuttu aina antiikin ajoista tähän päivään saakka mm. filosofian, humanistisen psykologian ja monen muun suuntauksen parissa. Positiivinen psykologia on koonnut edellisten sukupolvien viisauden ja tiedon tutkimussuuntauksensa alle tavoitteenaan tuottaa yhä syvempää ja parempaa tietoa hyvän ja merkityksellisen elämän salaisuuksista.
Positiivisen psykologian tutkimuskenttä on tuottanut jo paljon tietoa siitä, mihin meidän kannattaa keskittyä, jos haluamme vahvistaa hyvinvointiamme ja edistää inhimillistä kukoistusta. Erityisen hyvää meille ihmisille tekee toistemme myönteinen ja rakastava seura. Myönteiset tunteet ovat hyvinvointimme kannalta erityisen tärkeässä roolissa. Myönteisten tunteiden, kuten ilon, kiitollisuuden ja rakkauden vaikutus onnellisuuteen ja jopa fyysiseen hyvinvointiimme on ymmärretty erityisesti positiivisen psykologian tutkimusten avulla. Positiivisen psykologian tutkimusten myötä tiedämme nyt huomattavasti enemmän kaikista niistä mekanismeista, joilla positiiviset tunteet vaalivat, vahvistavat ja rakentavat hyvinvointiamme.
Hyvinvoiva ja onnellinen ihminen keskittyy elämässä hyvien ihmissuhteiden ja myönteisten tunteiden vaalimisen lisäksi myös tavoittelemaan itselleen merkityksellisiä tavoitteita ja on valmis ponnistelemaan unelmiensa ja haaveidensa eteen. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta nimenomaan merkitykselliset pyrkimykset tuovat syvempää onnellisuutta kuin esimerkiksi pinnallinen rahan tai statuksen tavoittelu. Yleensä kaikkein merkityksellisimmillä ja syvää onnea tuottavilla tavoitteilla on yksi yhteinen ominaisuus; ne hyödyttävät ennen kaikkea muita ihmisiä tai edistävät jotain meitä itseämme suurempaa tavoitetta. Siksi juuri lasten ja nuorten hyvinvointi ja onnellisten lasten kasvattaminen onkin niin merkityksellinen tavoite, jonka äärelle meidän aikuisten kannattaa pysähtyä tietoisesti ja tosissaan.
Tiedämme positiivisen psykologian tutkimusten valossa jo paljon kaikesta siitä, miten voimme auttaa myös lapsia ja nuoria kukoistamaan ja voimaan hyvin. Positive Education eli suomeksi positiivinen pedagogiikka on positiiviseen psykologiaan perustuva positiivisen kasvatuksen ja positiivisen oppimisen tutkimussuuntaus. Positiivisen pedagogiikan tutkimuksista tiedämme, että yhtä lailla lapset ja nuoret kuin aikuisetkin hyötyvät positiivisen psykologian interventioista, kuten vahvuustaitojen, tunnetaitojen, läsnäolotaitojen ja ihmissuhdetaitojen harjoittelusta. Lapsuus ja nuoruus ovat myös kaikkein otollisinta aika oppia ja sisäistää hyvinvointia ja oppimista tukevia hyvän elämän taitoja. Erityisen hyödyllistä lapsille ja nuorille on oppia näitä taitoja aikuisen esimerkin, tuen ja ohjauksen avulla.
Kuinka kasvatamme onnellisia lapsia?
Miten siis voimme kaikkein parhaiten kasvattajina antaa näitä hyvän ja onnellisen elämän taitoja lapsillemme? Aivan ensimmäiseksi on tärkeää pysähtyä sen kysymyksen äärelle, miten minä aikuisena ja kasvattajana itse voin. Onnellisten ja hyvinvoivien lasten kasvattamisessa keskeisessä asemassa on aikuinen, joka voi itse hyvin, koska lapset ja nuoret oppivat kaikkein tehokkaimmin aikuisten mallista ja esimerkistä. Jos haluamme opettaa lapsia hyödyntämään omia vahvuuksiaan, sanoittamaan tunteitaan tai hallitsemaan hyviä vuorovaikutustaitoja, kannattaa opettaminen aloittaa esimerkin voimalla ja näyttää mallia siitä, miten näitä tärkeitä elämäntaitoja hyödynnetään ja käytetään. Jos toivomme, että lapsemme oppisivat olemaan itseään kohtaan armollisia ja ystävällisiä, meidän on aikuisina opittava näyttämään, miltä tällainen itsemyötätuntoinen ihmisenä eläminen on käytännössä näyttämällä mallia ystävällisestä puheesta itseämme kohtaan.
Aloitamme vuoden mittaisen opettajille ja ammattikasvattajille suunnatun Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelmamme aina myös tällä keskustelulla ja kehotuksella ottaa oma hyvinvointi ja onnellisuus tosissaan. Haastamme kasvatusalan ammattilaiset pysähtymään sen kysymyksen äärelle, kuinka minä kasvattajana itse voin. Mitä ajattelen omasta onnellisuudestani – onko sillä väliä? Hyvin monelle meistä aikuisista on vaikeaa pysähtyä tämän kysymyksen äärelle. Olemme niin tottuneita sivuuttamaan omat tunteemme, väheksymään omaa väsymystämme tai vähättelemään omia tarpeitamme, että meistä voi tuntua vaikealta pysähtyä kysymään itseltämme miten on oman hyvinvointimme laita. Olemme kenties itse saaneet mallin sellaisesta hyväksyttävästä ihmisyyden mallista, joka monella meistä linkittyy suorittamiseen, uhrautumiseen tai omien tarpeiden sivuuttamiseen. Siksi on tärkeää aivan ensimmäiseksi pysähtyä rauhassa ja rehellisesti tutkimaan omia uskomuksia ja ajatuksia kaikesta siitä, minkä uskomme tuovan meille onnellisuutta. Jos haluamme olla aidosti ja vaikuttavasti kukoistuttavia kasvattajia ja aikuisia, jotka näyttävät lapsille ja nuorille esimerkkiä hyvinvoinnista ja onnellisen elämän taidoista, meidän pitää uskaltaa aloittaa hyvinvointitaitojen oppimisen matka itsestämme.
Hyvinvointiin pätee sama sanonta kuin happinaamariin lentokoneessa. Jotta voimme todella auttaa ja ohjata muita hyvinvoinnin ja onnellisuuden taitojen pariin, kannattaa hyvinvoinnin happinaamari laittaa aivan ensimmäiseksi itselleen. Jos pidämme omaa jaksamistamme ja onnellisuuttamme vähemmän tärkeänä kuin suorittamista, täydellisyyttä tai muiden puolesta uhrautumista, opetamme tätä samaa asennetta valitettavasti myös lapsille. Lapset ja nuoret oppivat kaikkein syvimmin siitä, miten me aikuiset toimimme sekä millaista esimerkkiä näytämme ihmisenä elämisen arvoista ja taidoista. Jos näytämme mallia omien tarpeiden ja hyvinvoinnin vaalimisesta, armollisuudesta ja rakastavasta sekä myötätuntoisesta suhtautumisesta itseemme ja toisiin ihmisiin, opetamme kaikkia näitä tärkeitä elämäntaitoja aidosti vaikuttavalla tavalla myös lapsillemme.
Ota siis oma hyvinvointisi aikuisten oikeasti tosissaan, jos haluat kasvattaa hyvinvointia ja kukoistavia lapsia. Tämä ei tarkoita sitä, että ensin pitää muuttua täydelliseksi. Se tarkoittaa sitä, että aloitat tietoisesti valita ja huomioida asioita, jotka lisäävät omaa hyvinvointiasi – tämä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tekee sinusta ja meistä jokaisesta myös paremman vanhemman ja kasvattajan! On erityisen hyödyllistä ja opettavaista sanoittaa ääneen lapsille esimerkiksi levon ja palautumisen merkitystä sekä sitä, että jokainen meistä tarvitsee elämään hyvää mieltä ja iloa tuovia asioita. On merkityksellistä pysähtyä yhdessä hyvien hetkien äärelle ja sanoittaa omia myönteisiä tunteita lasten kuullen, kuten kertoa, miten iloiseksi tai onnelliseksi tulee lasten seurasta tai jostakin yhteisestä tekemisestä. Hyvä lisääntyy tehokkaasti hyvän ääneen sanoittamisella. Siksi on niin tärkeää puhua hyvää ja sanoittaa iloa, onnellisuutta, rakkautta ja kaikkea sitä myönteistä, jonka vaalimisella yhteinen onnellisuutemme lisääntyy.
Rakkaus on kukoistuksen tärkein ravinne
Me ihmiset kasvamme, vahvistumme ja kukoistamme kaikkein eniten rakkaudella ja rakkaudellisissa kohtaamisissa. Barbara L. Fredricksonin tutkimusten mukaan mikä tahansa yhdessä jaettu myönteinen tunne synnyttää ihmisten välille erityisen hyvää tekevää positiivista resonanssia, eli jaettua positiivista tunneyhteyttä. Tämä jaetun positiivisen tunteen synnyttämä yhteyden kokemus esimerkiksi jaetun ilon äärellä muuntuu kehoissamme syvästi eheyttäviksi rakkauden mikrohetkiksi. Nämä jaettujen myönteisten tunneyhteyksien hetket ravitsevat kehoamme fyysisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti sillä tärkeimmällä elämän eliksiirillä, jota jokainen meistä tarvitsee kukoistaakseen ja voidakseen hyvin. Tämän inhimillisesti niin hyvää tekevän ravinteen nimi on rakkaus, ja se saa meidät ihmiset vauvasta vaariin kukoistamaan ainutlaatuisen syvällä ja merkityksellisellä tavalla.
Erityisen hyvää tekevää meille ihmisille onkin siis keskittyä rakastavien ja myönteisten ihmissuhteiden vaalimiseen ja vahvistamiseen. Rakkaus, joka näkyy ja tuntuu lämpimänä, myönteisenä ja sydämellisenä tunneyhteytenä, on se kaikkein tärkein kasvuravinne, jota meidän kasvattajien tulee käyttää päivittäin lasten ja nuorten kanssa runsaasti ja säästelemättä. Yhdessä jaettujen myönteisten tunteiden aikaansaama rakkauden mikrohetkiä tuottava positiivinen resonanssi, eli myönteinen tunneyhteys toiseen ihmiseen ravitsevat meitä ihmisiä tutkimusten mukaan sekä niiden kokemisen hetkellä että vaikuttaen samalla pitkäkestoisesti hyvinvointiimme myös tulevaisuudessa. Siksi jokainen yhdessä jaettu ja koettu hyvä hetki on kuin rahan laittamista pankkiin; kauaskantoinen satsaus lasten ja nuorten tulevaisuuden kukoistukseen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen.
Hyvä lisääntyy ihmissuhteissa tietoisella hyvään keskittymisellä, hyvän puhumisella sekä hyviin hetkiin aktiivisesti pysähtymällä. Jos siis todella haluamme kasvattaa lapsistamme vahvoja, onnellisia ja psyykkisesti joustavia tulevaisuuden aikuisia, meidän kannattaa sinnikkäästi ja aktiivisesti keskittyä lisäämään myönteisiä kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa lisäämällä hyvään keskittyvän puheen ja kannustavan palautteen määrää sekä varaamalla aikaa yhdessä olemiselle ja aidolle läsnäololle.
Hyvät ja rakastavat ihmissuhteet vahvistavat meitä ihmisiä syvästi ja ovat siksi se kaikkein tärkein kukoistavan kasvatuksen ja onnellisen elämän kasvualusta lapsille ja nuorille. Jos siis haluat kasvattaa kukoistusta, onnellisuutta ja hyvinvointia lapsissasi, itsessäsi ja muissa ihmisissä, panosta erityisesti rakkauden mikrohetkiin ja rakkaudellisiin kohtaamisiin aivan kaikkien ihmisten kanssa!
Rakkaudella,
Viivi & Pauliina, Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirjan kirjoittajat