Nyt juuri on vaikea välttää pelkoa ja uhka-ajatuksia. Mahdotontahan se on, kun tiedotusvälineet ovat niitä pullollaan, eikä ystävienkään kanssa enää muusta puhuta kuin Koronasta. Mitä minulle tapahtuu, jos menetän työni? Miten tulemme toimeen? Saanko tartunnan? Mitä jos joudun hengityskoneeseen tai kuolen? Entä perheeni ja muut minulle rakkaat ihmiset?
Minulle kriisitilanne on tehnyt hyvin näkyväksi sen, että kymmenen vuoden positiivisuusharjoittelu on todellakin tuottanut tulosta. Mieleeni tulee aivan etsimättä lukuisia valoisia puolia tähänkin tilanteeseen. Ajattelin jakaa niitä nyt sinullekin siltä varalta, että haluaisit käyttää aivoenergiaasi onnellisuustaitojesi kehittämiseen. Poikkeustila tarjoaa siihen nyt aivan loistavan, vaikkakin ehkä vähän tavallista haastavamman mahdollisuuden. Tilanne on mikä on, mutta suhtautumisesi siihen sinä voit valita, jos haluat. Ja kun päätät keskittyä enemmän siihen, mikä on hyvin, niin voit paremmin, läheisesi voivat paremmin, eikä sinun tarvitse jälkeenpäin katua sitä, että annoit huoliajatusten pilata tämän ajan, kun olisit voinut vähän nauttiakin siitä.
Mihin käytät vapautuneen ajan?
Sinäkin olet ehkä saanut siirtyä tekemään työtä kotona. Harrastuspaikat on suljettu, eikä työmatkoihin tarvitse käyttää aikaa. Käytössäsi on kenties jopa useita tunteja enemmän kuin tavallisesti, joka päivä. Jos kuulut niihin lukemattomiin, joiden arjessa yleisin pulma on ajan puute, niin mieti, haluatko todella tuhlata tätä tilanteen tuomaa lahjaa uhkissa vellomiseen ja tuntemattomasta tulevaisuudesta murehtimiseen! Kokeile mieluummin vaikka jotakin seuraavista:
- elvytä vanha piirustus-, käsityö- tai askarteluharrastus, johon sinulla ei ole vuosiin ollut aikaa
- lue kirjoja
- ulkoile!
- katsele ja järjestele vanhoja valokuvia
- siivoa (mutta vain, jos haluat)
- soita ihmisille, joihin et ole ollut pitkään aikaan yhteydessä
- katsele elokuvia, kissavideoita tai sarjoja. Valitse sellaisia, joista tulee hyvä mieli. Vältä ohjelmia, joissa ihmiset tieten tahtoen vahingoittavat toisiaan.
- nuku päiväunia
- pelaa kortti- tai lautapelejä perheen kanssa
- tee jotain muuta, mihin aikasi ei tavallisessa arjessa ole riittänyt
- Älä tee yhtään mitään! Makaa sohvalla ja nauti hengittämisestä. Aloita mindfulness-harjoittelu, jota olet lykännyt koska sinulla ei ole ollut siihen aikaa.
Mitä valitsetkin tehdä, muista nauttia siitä!
Stressin hälventämiseen kannattaa panostaa
Useimmilla meistä stressitaso on aika korkealla nyt, juurikin mainittujen uhka-ajatusten seurauksena. Stressin helpottamiseen kannattaa erityisesti panostaa nyt, jottei tämä aika olisi pelkkää ankeaa kauhukuvissa vellomista. Siihen on kaksi keinoa ylitse muiden: fyysinen toiminta ja mindfulness-harjoittelu. Lihasten väsyttäminen, vaikka nyt sitten siivoamalla, ikkunoita pesemällä tai kaappeja ja laatikoita järjestelemällä, on oikein tehokasta – ja lisäksi saat hyvän mielen aikaansaamisesta. Jos siivoaminen ei innosta, niin hengästy ja hanki hikeä pintaan vaikka tanssimalla!
Mindfulness-harjoittelu puolestaan auttaa pysymään tässä hetkessä ja päästämään irti huolista ja murheista, jotka eivät ole totta juuri nyt. Jos paikallaan istuminen ja hengitykseen keskittyminen tuntuu liian vaikealta, pääset helpommin liikkeelle hakemalla vaikka Youtubesta ohjattuja rentoutus- ja muita mindfulness-harjoituksia. Niiden kuunteleminen ja kuulemaansa keskittyminen on monille helpompaa, ja tulos on kuitenkin sama: helpottunut keho ja rennompi mieli. Erityisen suositeltavia näinä(kin) aikoina ovat myötätuntoharjoitukset, joita löytyy lukuisia Youtubesta hakusanalla compassion meditation tai myötätuntoharjoitus. Hyvän toivominen niin muille kuin sinulle itsellesikin tekee hyvää sielulle ja mielelle.
Etsi kiitollisuuden aiheita
Laitan bujo-kalenteriini jokaisen viikon päätteeksi Kiitos-sivun. Tälle sivulle kerään pitkin viikkoa ilon ja kiitollisuuden aiheita. Ja niitä riittää, isoja ja pieniä, nytkin! Hyvä palaute asiakkaalta, kiva kohtaaminen koiralenkillä, kevään tulon seuraaminen (tikli, telkkä ja kottarainen bongattu!), oma ja läheisten terveys, ison työn valmiiksi saaminen, pöydällä olevat tulppaanit, …
Martin Seligman, positiivisen psykologian isä, on myös antanut hyvän vinkin kirjata joka ilta (vähintään) kolme asiaa, jotka menivät tänään hyvin. Ellet ole tehnyt tällaista aikaisemmin, saattaa aluksi tuntua siltä, että mitään ei tule mieleen. Kun kuitenkin aloitat ja kelpuutat listallesi hyvin pieniäkin asioita, huomaat pian, että mielesi alkaa toden teolla kerätä näitä ilon aiheita. Huomaat ne helpommin ja helpommin, ja tulet viikko viikolta iloisemmaksi ja kiitollisemmaksi.
Paras ajatus
Jos et millään keksi yhtäkään asiaa, josta voisit olla kiitollinen, niin kokeilepa seuraavaa: Mene ulos, mieluiten metsään. Jos et pääse ulos, mene parvekkeelle tai avaa ikkuna. Hengitä! Hengitä niin syvään kuin suinkin kykenet. Ja ajattele miten ihanaa ja ihmeellistä on, että sinä voit hengittää maailman puhtainta ilmaa niin paljon kuin ikinä ehdit ja pystyt. Ja ajattele, että vaikka hengittäisit kuinka syvään, niin et vie keneltäkään mitään, eikä syvinkään sisäänhengityksesi tee pienintäkään lommoa maailman happivaroihin. Metsässä on hyvä ajatella myös sitä, miten puut hengittävät hiilidioksidia sisään ja happea ulos, jotta sinä voit hengittää happea sisään ja hiilidioksidia ulos. Tai ajattele sitä, että sinä voit juoda maailman puhtainta vettä niin paljon kuin haluat, ihan vain hanasta kääntämällä. Eikö ole ihmeellistä?
Entä jos olen yksinäinen?
Ihminen voi helposti olla yksin tuntematta itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyden tunteen tekee niin tuskalliseksi se uskomus, että se johtuu itsestä. Olen yksin, koska olen viallinen ja huono enkä kelpaa kenellekään. Kukaan ei pidä minusta, kukaan ei halua minua elämäänsä. Näistä ajatuksista syntyy syvä häpeä, joka tekee yksinäisyydestä kestämätöntä. Olisiko mahdollista, että tuntuisi paremmalta ja hieman helpottavaltakin olla yksin nyt, kun virus on eristänyt ihmiset toisistaan, ja yksinäisellä on yksinoloonsa hyvä ja hyväksyttävä syy, joka ei liity häneen itseensä, ja jota ei tarvitse hävetä? Ja olisiko mahdollista, että tämä helpotus tekisi mahdolliseksi yhteyden ottamisen, joka ei häpeän keskeltä kerta kaikkiaan onnistu, koska torjutuksi tuleminen olisi liian suuri riski? Sitä toivon! Yhteistä keskusteltavaa ja päiviteltävää riittää nyt varmasti, ja pienikin juttelutuokio toisen lähimmäisen kanssa piristää ja parantaa oloa.
Ole läsnä läheisillesi
En ole koskaan ennen nähnyt niin paljon kokonaisia perheitä ulkoilemassa. Jotkut siis ymmärtävät ottaa tilaisuudesta vaarin ja käyttävät todellakin aikaansa siihen, mihin arjen paineissa arvelevat sitä käyttävänsä, jos heillä vain sitä aikaa olisi. Jotkut vastaantulijat sen sijaan valittavat siitä, etteivät voi keskittyä töihinsä, kun lapset ovat kotona ja ”vaativat huomiota koko ajan”. Olemme tottuneet antamaan työnantajalle kaikkemme, mutta nyt kun sinulla olisi mahdollisuus ottaa päivästäsi muutama hetki perheesi kanssa läsnä olemiseen, niin eikö se kannattaisi? Kumpi tuntuu paremmalta jälkeenpäin: lasten ja puolison pois häätäminen (ja jos teet niin, kuinka hyvin ja tyytyväisenä pystyt sen jälkeen keskittymään työhösi?), vai hetken viettäminen heidän kanssaan silläkin uhalla, että työn valmistumiseen menee hiukan enemmän aikaa?
Opiskele onnellisuustaitoja!
Yalen yliopiston kurssi The Science of Well-Being kestää 10 viikkoa ja käsittelee onnellisuuden ja hyvinvoinnin teoriaa ja käytäntöä. Kurssi on kokonaisuudessaan virtuaalinen ja osallistua sille maksutta. Lue lisää: https://www.coursera.org/learn/the-science-of-well-being/
Egonkyykytys on terveellistä
Tässä ajassa yksi riemastuttavista (noh, tämä on vain oma mielipiteeni ja ymmärrän paremmin kuin hyvin, ellet ole samaa mieltä) on se, että se pakottaa meidät luopumaan siitä uuvuttavasta harhaluulosta, että elämä on hallittavissa. Kun elämä on järjestyksessä ja asiat sujuvat ainakin kohtuullisen mallikkaasti, ihmisen on helppo harhautua kuvittelemaan, että tämä järjestys johtuu hänen omista hyvistä elämänhallintataidoistaan. Monet käyttävät valtavan paljon voimiaan pyrkiessään hallitsemaan itseään, asioitaan ja muita ihmisiä siinä luulossa, että jos minä en hallinnoi ja kontrolloi kaikkea, niin huonosti käy.
Vaikka pelottavalta tuntuukin, on myös todella terveellistä, helpottavaa ja vapauttavaa joutua antautumaan elämän kannettavaksi. Kun luopuu hallinnasta, vaikka nyt sitten pakon edessä, saa huomata, että asiat menevät yleensä ihan hyvin, vaikka päästänkin irti kontrollin tarpeestani. Se jos mikä vapauttaa energiaa. Asiat järjestyvät aina, ja pian tämäkin tilanne on historiaa.
