Kiitollisuuspäiväkirja valokuvaten

Kiitollisuuden harjoittaminen tarkoittaa tietoista, suunnitelmallista tapaa kiinnittää huomio hyvään. Se merkitsee käytännössä usein tavallisen arjen keskellä vastaan tulevan tai arkeen sisältyvän hyvän tietoista havaitsemista ja tarkastelua. Kiitollisuuden harjoittaminen on ”elämässä olevien hyvien asioiden ja muiden ihmisten osallisuuden tunnistamista sekä kiitollisuuden ilmaisua sanoin ja teoin”.[i]

Kiitollisuuden vahvistamista erityisesti kirjoittamalla on tutkittu kokeellisin menetelmin 2000-luvun alusta lähtien lähinnä ulkomaisissa yliopistoissa. Näissä tutkimuksissa kiitollisuuspäiväkirjan pitäjät ovat kirjanneet havaintojaan esimerkiksi viitenä päivänä viikossa usean viikon ajan. Suomessa Lenita Lehtonen on tarkastellut kiitollisuuden harjoittamista itsehoitomenetelmänä vuonna 2015 valmistuneessa terveyskasvatuksen pro gradu -työssään Kiitollisuuden harjoittaminen itsehoitomenetelmänä. 28 runoa kiitollisuuden voimasta. Sekä kansainväliseen tutkimukseen että omiin havaintoihinsa viitaten Lehtonen toteaa, että käytetyt menetelmät ovat yksinkertaisia ja myönteisiä ja soveltuvat hyvin itsehoitomenetelmiksi. Eniten näyttää hyödyttävän melko säännöllinen, esimerkiksi viisi kertaa viikossa tapahtuva ja useamman viikon jatkuva harjoittelu.

Valokuvauksen alueella kiitollisuuspäiväkirjan pitämisen vaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Laura Elizabeth Garza-Mezan väitöskirjassa Photography as a Spiritual Technique (2013) osa tutkituista kertoi, että he kokivat valokuvaamalla iloa elämästä ja maailman kauneudesta. Valokuvaaminen vahvisti heidän kykyään tuntea vapautta ja ylläpiti ihmettelyä suhteessa elämään. Myös myötätunto toisia luontokappaleita kohtaan syveni.

Päätin ryhtyä pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa vuoden pimeimpään aikaan ennen joulua. Valoa oli vain lyhyt hetki. Menetelmä oli yksinkertainen. Älypuhelimen muistilehtiösovelluksessa oli myös kameratoiminto. Samalla sovelluksella saattoi sekä kirjoittaa muutaman rivin että tallentaa tekstin oheen kuvan siitä, mitä hyvää omassa mielessä johonkin hetkeen, miljööseen tai ihmisten kohtaamiseen liittyi.

Huomasin parin ensimmäisen viikon jälkeen, että katse alkoi vaistomaisesti rekisteröidä hyviä asioita, ilman kameraakin, ja kaamoksen paino tuntui hieman kevenevän.

Suuria vuotuisia juhla-aikoja edeltävä paastonaika on ollut vuosituhansia itsetutkistelun ja hyveiden harjoittamisen aikaa. Meidän kulttuurissamme paastonaikoja ovat neljä viikkoa ennen joulua vietettävä adventti ja suuri paasto neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä. Vaikka voit valita minkä tahansa ajanjakson, juhla-aikaan valmistautuminen saattaa tuoda harjoitukseesi lisää syvyyttä.

Harjoitus

Valokuva siitä hyvästä, mitä tänään havaitsin

Kuvaa valitsemanasi ajankohtana joka päivä kuva jokin asia, tapahtuma, ihminen tai ilmiö, josta tunnet kiitollisuutta. Kirjoita kuvan saatteeksi lyhyt tai pidempikin teksti. Kiitollisuuspäiväkirja on henkilökohtainen ja sinua varten.

Teoksesta: Tanska, Johanna – Tanska, Juha: Lempeä linssi. Valokuvaus tienä läsnäoloon. Helsinki: Kirjapaja 2020.

[i]

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Joulu tai ei, tärkeintä on rakkaus

Olimme työstäneet koko edellisen päivän yrityksemme identiteettiä, eli sitä, miten me sekä ulkopuoliset näkivät yrityksemme. Apuna käytimme brändikukkaa,

Tilaa iloa pintaan

Näyttelijä Satu Silvo loistaa iloa ja hyväntuulisuutta ympärilleen kuin majakka pimeässä. Ilman huumoria se ei olisi mahdollista. Tosi hyvää lääkettä kaikkeen on opetella nauramaan myös itselleen.

Positiivinen johtaminen on vuorovaikutusta

Positiivinen organisaatiotutkimus yhdistää ja soveltaa positiivisen psykologian tutkimustietoa johtamiseen sekä organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen.

Vieritä ylös