Kiira Korpi löysi merkityksen elämälleen positiivisen psykologian avulla

Kun huippu-urheilija lopettaa intensiivisen uransa, jonka eteen on joutunut antamaan kaiken, tulee väistämättä tyhjä ja epätoivoinen olo. Mitä nyt, minkä varaan rakennan tämän jälkeen?
Näin kävi myös taitoluistelija Kiira Korvelle. Hän löysi uuden suunnan positiivisesta psykologiasta, jota opiskeli New Yorkissa. Se on vaikuttanut niin paljon, että hän haluaisi tulevaisuudessa auttaa taitekohdassa olevia urheilijoita ja valmentajia samoilla metodeilla.

Me kaikki tiedämme Kiira Korven, jonka säteilevä olemus ja taidokas luistelu ovat antaneet meille suomalaisille penkkiurheilijoille ilon ja onnen tunteita. Hän on viisinkertainen Suomen mestari ja kolminkertainen EM-mitalisti. Hänen esiintymisensä oli kaunista ja kevyttä, kunnes hän paljasti kauniin ulkokuorensa alta rankan harjoittelutodellisuuden kirjassaan Ehjäksi särkynyt.
Kiiran urheilu-ura päättyi vuonna 2015, minkä jälkeen hän on luistellut näytöksissä ja valmentanut muita. Viime vuonna hän etsi jo uutta suuntaa, jossa luistelu ei enää olisi niin suuressa roolissa. Tuttavansa Rosa Nenosen kautta hän löysi tiensä positiivisen psykologian pariin.

Terve järkikin sen sanoo

Olin kuullut positiivisesta psykologiasta, ja terve järkikin sanoo, että se toimii. Positiivinen psykologia perustuu paljolti biologiaan ja aivojen toimintaan. Viime vuonna suoritin tutkinnon kuuden kuukauden opiskelujen jälkeen, Heti alusta asti se kolahti, opiskeltiin todella mielenkiintoisia asioita. Meillä oli hyvä ryhmä, yhteisö. Sain arvokkaita työkaluja käsitellä pinttyneitä ajatuksiani ja uskomuksiani. Opiskeluryhmä halusi nähdä asiat positiivisen kautta, Kiira Korpi painottaa.
Hän selventää, että kaikki tunteet ovat arvokkaita, ei ole huonoja tunteita. Itselle pitää olla armollinen. Aivoja kannattaa treenata.

Varaa aikaa omien ajatusten kuuntelemiseen

Kiira pitää kiitollisuuspäiväkirjaa. Aamulla herätessään hän miettii niitä asioita, jotka ovat hyvin, ja mitä merkityksellistä voisi tänään tehdä itselle ja muille. Se on meditaatiota. Pitää varata aikaa omien ajatusten kuuntelemiseen. Tätä kautta on löytynyt myös kirjoittaminen. Se auttaa asioiden jäsentelyssä. Kannattaa kokeilla laittaa omia ajatuksiaan paperille.
Positiivisen psykologian avulla Kiira sanoo omien tunnetaitojensa kehittyneen niin, että hän kohtaa ja tuntee vaikeitakin tunteita enemmän eikä paina niitä pois kehosta tai mielestä. Hänen mielensä ei ole enää jäykkä, vaan se on alkanut joustaa.
Minulle itsekurin lisääminen on ihan päinvastoin kuin ehkä useimmilla muilla. Minun pitää muistuttaa itseäni ottamaan rennommin, syömään enemmän ja antamaan aikaa ystäville sekä lomalle. Kiira Korpi sanoo, että opiskelu on vaikuttanut häneen ihan hirveästi. Positiivinen psykologia on tärkeä ja arvokas asia. Sen kautta ovat elämään löytyneet myös arvot.
Opin valmentamaan itse itseäni, kun aikaisemmin jouduin noudattamaan muiden laatimia valmennusohjelmia, Kiira Korpi kiittää.

Etsi ihmisistä hyviä puolia

Kiiran mielestä olisi hyvä idea, jos Olympiakomitea ohjaisi kaikki lopettavat huippu-urheilijat oppimaan positiivisesta psykologiasta. Hän on itse aloittanut kandidaatin tutkintoon tähtäävät opinnot New Yorkissa nyt syksyllä. Aineyhdistelmä on laaja, mutta eniten on psykologian kursseja. Hän sanoo, että positiivinen psykologia on hyvin syvällistä, ja se merkitys hänen elämälleen on ollut suuri. Se on vaikuttanut myös hänen ihmissuhteisiinsa hyvällä tavalla.
Olen käynyt myös terapiassa, ja minulle on tullut tavaksi etsiä ihmisistä hyviä puolia. Tämä sopisi hyvin myös urheiluvalmentajille, jotka saattavat helposti keskittyä liikaa siihen, mikä meni huonosti. Uskon tämän auttavan kaikkia, joilla on hylätyksi tulemisen kokemus tai itsepintaisia riittämättömyyden tunteita.
Kiira Korpi toivoo, että hän löytää alasta oman paikkansa ja voi jatkossa tehdä myös tutkimusta.

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Facebook
Twitter
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Sukimisryhmät tarpeen!

Yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt työpaikoilla viime vuosina. Korona ajoi valtaosan etätyöhön pystyvistä ihmisistä kotitoimistoihin – ja jättikin heidät sinne.

Mielen taidot tukevat hyvää ikääntymistä

Omia mielikuvia ikääntymisestä on toisinaan hyvä pysähtyä pohtimaan, sillä ne ohjaavat vahvasti suhtautumistamme asioihin. Näenkö ikääntymisen vääjäämättömänä luopumisten sarjana ja aikana, jolloin elämänsisältö kapeutuu?