Prologi
Kun pienenä, energisenä likkana piti illalla mennä nukkumaan, uni ei tullut. Äidin sisko, Kerttu-täti tiesi, miten toimia. Hän sivellen piirsi hellin sormin otsalle ja koko pään alueelle näkymättömän myssyn. Otsalle tuli pieniä näkymättömiä rusetteja, vaalean punaisia ja keltaisia, korvien yläpuolelle pieniä nappeja, päälaelle pyörylöitä. Ne olivat punaisia. Hän saattoi ”nöpöstellä” minulle vielä samalla hellällä piirtämisellä unirukkaset käteen. Ja uni tuli. Se oli ensimmäinen oppituntini kosketuksen voimasta.
Aikuisopiskelijana Helsingin yliopistossa, valtiotieteellisessä, tein graduni koskettamisesta. Olin syvästi kiinnostunut kehon kielestä ja halusin tutkia kosketusta. Graduni nimi on Haptiikasta apu halipulaan. Haptiikka on kosketusviestintää. Tutkin sitä, kuka saa koskettaa, ketä, miten ja milloin. Ja miksi kosketus tuntuu niin hyvältä tai pahalta.
Samaan aikaan Turun yliopistossa Pirkko Routasalo väitteli tohtoriksi autettavien, vanhusten, hoivakodissa asuvien kosketuksesta hoitotyössä. Löysimme toisemme ja siitä syntyi kirja Kosketuksen voima (Kirjayhtymä 1998).
Aivan äskettäin (21.3.2022) YLE Areenasta tuli dokumentti, Kosketuksen voima, jossa kerrotaan kosketustutkimusten nykytilasta. Hihkaisin, että vihdoinkin! Joko nyt kosketuksen tutkintaa pidetään ”salonkikelpoisena”! (Dokumentin alkuperäinen nimi on ” DIE MACHT DER SANFTEN BERUEHRUNG eli Lempeän kosketuksen voima.)
Ja vain noin 24 vuoden tauon jälkeen soitin Pirkko Routasalolle. Innostus syttyi uudelleen. Tässä, kahdessa osassa innostuksen tuotos. Suosittelen Areenan Kosketuksen voima -dokumentin katsomista, sillä siinä näytettään tieteelliset kokeet ja esimerkiksi se, mitä kosketus saa aikaan aivoissa.
Kosketus tarvitsee tuekseen tieteen voiman
Kun sanon: Kosketus tuntuu niin ihanalta, se on totta minulle.
Kun mainitsen, miten tärkeää kosketus on, kun siitä tulee onnellinen olo, se on mielipide.
Kun tieteen tutkimusten avulla saamme nähdä ja tulee todistetuksi, että aivojen ja selkäytimen kuvantamisessa hellä kosketus näkyy, ihon tuntoreseptorit, CT-solut ilmaisevat, että hellä kosketus on tapahtunut, saamme todisteeksi vielä endorfiinin ja oksitosiinin erittymisen, palkkion kosketuksesta. Enää se ei ole mielipidekysymys.
Hellä kosketus ilmaisee tunteet paremmin kuin yksikään sana. Kosketus voi lievittää kipua, vahvistaa immuunijärjestelmää, jopa pidentää elinikää. Kosketuksen merkitys ihmiselle ei ole muuttunut. Se on edelleen ehto hengissä säilymisellemme.
Kosketus vaikuttaa aina suoraan ja välittömästi ja herättää voimakkaita tunteita. Ihminen on biologisesti ohjelmoitu tavoittelemaan hellää kosketusta, ja jokainen meistä osaa aistia sen. Kosketus on välttämätön perustarve, se on yhtä tärkeä kuin ilma ja ruoka. Se rauhoittaa. Olo tuntuu paremmalta ja stressi vähenee. Pelkkä kosketusärsyke muuttaa aivojen biokemiaa tuntuvasti ja myönteisellä tavalla.
Huomaamme sen tärkeyden, nyt kun emme ole saaneet koskettaa toisiamme.
Niin! Juuri kun suomalaisetkin olivat oppineet edes vähän halaamaan, tuli pandemia. Ensimmäistä kertaa kädellisten historiassa ihmisiä kiellettiin koskettamasta, saati halaamasta muita kuin oman perheen jäseniä! Syntyi ryhmä me ja ne toiset. Vieraita suorastaan kammoksuttiin, jos he tulivat liian lähelle. Saati että joku koskettaisi! Varjele meitä siitä!
Henkilökohtainen ”kupla”
Me Too -kampanjan aikana tuli käyttöön verbi ”kajota”. Toiseen ei saa kajota luvatta. Ihmisellä on kosketusetäisyys, henkilökohtainen, intiimi ”kupla”, se on loukkaamaton reviiri. Aivot rekisteröivät pahan kosketuksen. Paha kosketus on klähmintää, käpälöintiä, kourimista, rutistamista, ahdistamista, väkisin suutelemisen yritystä tai raiskauksen yritys. Se on kiellettyä. Kannattaa muistaa myös, että kaikki eivät pidä halauksista tai vieraan ihmisen tunkeilevasta läheisyydestä. Paha kosketus ei kuulu vuorovaikutustaitoihin. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu olla herkillä tilanteessa, milloin voi koskettaa tai halata lajitoveria. Yksinkertoisesti voi kysyä: Saanko halata?
Mitä uutta on tutkittu
Kosketuksen tutkimus ei ole aiemmin jaksanut suuresti kiinnostaa tiedemaailmaa, mutta nyt sitä tutkitaan yhä enemmän. Nobelin lääketieteen ja fysiologian palkinto 2021 myönnettiin yhdysvaltalaiselle David Juliukselle ja libanonilaiselle Ardem Patapoutianille. Heidät palkittiin kuuman, kylmän, kosketuksen ja liikkeen molekyylitason vaikutusten tutkimuksista. Heidän tutkimansa voimat ovat keskeisiä ihmisten kyvylle tuntea ja tulkita ympäröivää maailmaa ja toimia siinä. David Julius on Kalifornian San Franciscon yliopiston fysiologian professori. Hän alkoi 1990-luvulla käyttää kipututkimuksissaan chilin sisältämää kapsaisiinia, joka aiheuttaa polttavan tunteen. Siten hän pääsi sen jäljille, mitkä ihon hermosyistä reagoivat lämpöön.
Kosketusta ja tunteita voi mitata luotettavasti!
Neurotutkija Rebecka Böhm, Linköpingin yliopistosta kertoo Ylen Kosketuksen voima -dokumentissa kosketuksen merkityksestä:
Tuntoaisti näyttää olevan ihmisille hyvin tärkeä. Se on elintärkeä. Ilman sitä emme selviytyisi elossa. Se on yksinkertaisin keino olla vuorovaikutuksessa.
Rebecca Böhm tutki kosketuksen osuutta kommunikaatiossa: miten kosketuksen avulla voi ilmaista tunteita? Koehenkilöt eivät nähneet esteen takaa toisiaan. He pyrkivät välittämään toisilleen viestejä ainoastaan koskettamalla toistensa käsivarsia näitä tunteita välittäen: rakastan sinua, olen surullinen tai varo! Elektrodit rekisteröivät kasvojen lihaksista pienimmänkin värähdyksen. Koehenkilönä ollut nainen sai ohjeet näytöltä, mitä tunnetta hänen pitää ilmaista ja mies puolestaan yritti tunnistaa naisen välittämät tunnetilat. Näin tunteita voi mitata luotettavasti.
Tunteita voi ilmaista myös sanallisesti, mutta viesti välittyy eri tavalla ja sen herättämät tunteet ovat erilaisia. On aivan eri asia sanoa rakastavansa kuin näyttää se kosketuksin, halauksin, suudelmin ja hyväilyin. Etenkin rakkautta ja myötäintoa on helpompi ilmaista koskettamalla kuin sanojen, ilmeiden ja eleiden avulla. Kosketus luo tiiviimmän tunnesiteen.
Aivot ja selkäydin yhteistyössä
Ihminen on laumaeläin. Kosketuksen kautta opimme kuuluvamme meitä ympäröimään yhteisöön. Yhteisö suojelee meitä. Elämän alussa on tärkeää tietää, ettei ole yksin, vaan joku on paikalla, että kuulumme yhteisöön, jossa meistä huolehditaan. Ihminen on sosiaalinen olento. Kukaan ei selviydy yksin. Filosofi Frank Martelan sanoin: Ihminen ei ole yksilö vaan SUHDELO. Kosketus luo turvallisuutta ja läheisyyttä, välittää lohdutusta ja mielihyvää sekä ilmaisee iloa ja liittoutumista. Ihmisellä on kyky aistia ja erottaa erilaisia kosketuksia. Kosketus voi ilmaista jopa valtaa tai väkivaltaa. Sen avulla voi pelotella tai uhata.
Ihon tuntoreseptorit ilmaisevat muutamassa sekunnissa millaisesta kosketuksesta on kysymys. Voimme rentoutua tai varautua uhkaavaan vaaraan. Kun joku koskettaa meitä, miksi samanlainen kosketus voi synnyttää niin monenlaisia reaktioita ja tunteita? Kosketus voi tuoda suurta mielihyvää tai tuntua syvän vastenmieliseltä. Hellä sively voi lohduttaa, rauhoittaa ja laskea sydämen sykettä. Rakastuneilla hellä kosketus tai hyväily nostaa sykettä ja saa tuntemaan hekumaa.
Rebecca tutki tutkimuskeskuksessa, miten tämä oikein tapahtuu. Aivojen lisäksi kuvattiin myös selkäydintä. Hän uskoo, että selkäytimellä saattaa olla suurempi rooli kosketusaistin käsittelyssä kuin tähän asti on kuviteltu. Neurotiede on pitkään keskittynyt etsimään kaikkea aivoista. Kehon toiminnot ja vuorovaikutus aivojen kanssa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ennen kuin selkäydinsolujen lähettämät signaalit kulkeutuvat aivoihin, ne kulkeutuvat selkäytimen takasarveen, selkäytimestä välineuroneihin, jotka käsittelevät ne saman tien. Vain harvat hermosolut välittävät tiedon aivoihin asti. Sen sijaan aivoista kulkee selkäytimen neuroneihin viestejä, jotka saattavat vaikuttaa siihen, millaisena tunnemme kosketuksen.
Entä muuttuuko selkäytimen aktiivisuustaso, jos koehenkilö itse sivelee käsivarttaan tai kun häntä koskettaa joku toinen samalla tavalla? Aivokuvia verratessa nähtiin, että kun koskettajana on koehenkilö itse, aivojen aktiivisuus laskee selvästi. Tilanne on heti toinen, kun joku muu sivelee koehenkilön kättä. Aktiivisuus nousee etenkin niillä aivojen alueilla, jotka liittyvät muiden ihmisten aikeiden ja ajatusten tunnistamisen palkitseviin tunteisiin. Ero on selvä. Näkyykö sama selkäytimessä? Ero on samoin täysin selvä oman ja toisen henkilön tekemän kosketuksen välillä. Aivoja ja selkäydintä kuvattiin vuorotellen, kummassa aktiivisuus näkyi ja myös, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Auttaako oma hellä kosketus esimerkiksi kipuun tai stressiin? Kun sattuu lujaa, tapana on sivellä tai paijata kipeää kohtaa. Lapsen kipuun reagoitiin puhaltamalla kipu pois. Halaaminen voi vaimentaa kipua, ainakin se saa ajatukset hetkeksi pois kivusta ja särystä.
Haptiikkalaboratoriossa tutkitaan hieronnan vaikutusta
Martin Grunvald on tutkinut kosketusaistia 90-luvun alusta lähtien. Tuolloin aihe ja tieteellinen tutkimus oli vasta aluillaan. Grunvaldin haptiikkalaboratoriossa Leipzigissä koehenkilöiden aivosähkökäyrää seurattiin ennen hierontaa, hieronnan aikana ja sen jälkeen. Voidaan sanoa, että kosketusärsykkeistä seuraa aina koko kehon kattava reaktio. Se käynnistää kehollisia muutoksia niin vauvoilla kuin aikuisilla. Tuntoärsykkeitä ei voi jättää huomiotta, sillä niiden biologinen ja fysiologinen merkitys on hyvin kokonaisvaltainen.
Miten hieronta vaikuttaa aivotoimintaan? EEG-käyrän mukaan aivojen aallot hidastuvat samoin kuin oltaisiin sikeässä unessa. Aivot reagoivat hierontaan jopa erittämällä erilaisia välittäjäaineita. Erittyneistä hormoneista ja aivojen välittäjäaineista osa viestiaineita kulkeutuu verenkierron mukana muualle kehoon. Ne muun muassa saavat lihakset rentoutumaan, sydämen syke laskee ja hengitys tasaantuu. Kehollisia muutoksia on paljon.
Jokainen kosketus menee sananmukaisesi ihomme alle. Näkö- ja kuuloärsykkeet jäävät usein huomaamatta. Kosketuksen huomaa aina, sen havainnoiminen ja käsittely on elintärkeää. Aivot tunnistavat parissa sekunnissa, merkitseekö kosketus vaaraa. Ihossa on miljoonia reseptoreita, jotka aistivat painetta, värinää, lämpöä, kylmyyttä tai kipua ja lähettää viestin sähköimpulssilla hermosäikeille. Vasta vuosituhannen vaihteessa löydettiin hermosolut, jotka ovat erikoistuneet havaitsemaan hellää ja miellyttävää kosketusta. Ne välittävät ulkomaailmasta toisenlaista tietoa kuin tähän asti tunnettu tuntoaisti, sillä ne ilmaisevat tuntuuko kosketus hyvältä. Näiden ns. CT-solujen löytyminen mahdollistaa tutkimuksen, joka avaa kosketuksen merkitystä sosiaaliselle elämälle!
Uusi löytö: CT-hermosolutyyppi reagoi hellään kosketukseen
Neurotutkija Åke Vallbo Liverpoolin John Moore -yliopistosta on löytänyt ihmisen ihosta uusia hermosäikeitä. Hermosäie ja se, mitä tekee, on tärkeä ihmisen hyvinvoinnille.
Tämän hermosolutyypin avulla löydettiin aivan uusi aisti. Tieto kevyestä kosketuksesta ja sen sijainnista kulkee aivoihin minisekunnissa. CT-reseptorit reagoivat samaan aikaan, mutta niiden lähettämä signaali saavuttaa kohteen vasta sekunnin tai kahden kuluttua. Se päätyy aivojen alueelle, joka vastaa myönteisistä tunteista, muiden huomioimisesta ja itsetutkistelusta. Se toimii sosiaalisen elämän liimana. Kosketuksella on tärkeä merkitys palkintona sosiaalisten ryhmien keskinäisissä konteksteissa. Ympäristön tuottama stressi on helpompi kokea yhdessä.
CT-hermosolutyyppi löydettiin myöhään kenties siitä syystä, että solujen paikantaminen on vaikeaa. Löytynyt osanen auttaa ymmärtämään, mikä pitää sosiaaliset aivot toiminnassa. Ihotuntohermo kokoaa kaiken yhteen.
Kun ihoa sivelee hitaasti ja kevyesti, CT-solut reagoivat sivelyyn parhaiten. Ne synnyttävät tunteen hellästä kosketuksesta. Kosketus on miellyttävä. Liian nopea tai liian hidas liike ei saa soluja reagoimaan. Kun hyväilemme ihoa lempeästi, CT-solut aktivoituvat ja kosketus tuottaa mielihyvää.
Sivelyrobotilla tehdyt kokeet vahvistavat tämän. Robotti sivelee kaikkia koehenkilöitä samalla tavoin. Mitä enemmän signaaleja CT-solut välittävät, sitä miellyttävämpänä henkilö kokee kosketuksen. Vaikutus on voimakkaampaa 34 asteen lämmössä, joka vastaa sormenpäiden lämpöä. Näitä soluja on enemmän selässä kuin käsivarsissa. Siksi selän hierominen tuntuu mukavalta. Mutta minkä vuoksi kosketukseen liittyvä palkkiojärjestelmä kehittyi selkään? Selkäänsä kun ei voi sivellä tai sukia itse. Tarvitsemme toisiamme! Suomalaisittain se voisi olla hellä selän pesu saunassa.
Aivojen palkitsemisjärjestelmä huolehtii haluamaan lisää miellyttävää kosketusta
Miellyttävä kosketus saa haluamaan sitä lisää. Aivojen palkitsemisjärjestelmä huolehtii siitä. Se tuottaa tilanteittain vaihtelevan hormonisekoituksen. Siihen kuuluvat mielihyvähormonina tunnettu endorfiini, joka saa aikaan hyvän olon. Oksitosiini puolestaan tuo läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Siksi halaus lohduttaa enemmän kuin pelkät sanat. Oksitosiinista puhutaan ehkä useimmin vastasyntyneen ja äidin välisenä hellyyshormonina, varsinkin imetyksen yhteydessä.
Evoluution kannalta on tärkeää, että oksitosiini vahvistaa läheisyyden tunnetta ja vaikuttaa käyttäytymiseen edistäen myös terveyttä. Se rauhoittaa mieltä, lieventää stressiä, edistää kasvua, vahvistaa vastustuskykyämme, lujittaa ihmissuhteitamme vahvistamalla yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Pitkään parisuhteessa olleet, joiden oksitosiinit ovat olleet korkeita pitkään, elävät pidempään. Heillä on vähemmän stressiä, matalampi verenpaine, myös oppimiskyky on parempi, samoin kivunsietokyky.
Ei liene yllättävää, että tällaisessa läheisessä suhteessa kosketetaan toista useammin ja sitä rakkaudellisempana he suhdettaan pitävät.
Hyviä kysymyksiä itselle
Mieti, miltä tuntui tulla kosketetuksi. Miltä kosketus tai halaus tuntui? Piditkö siitä? Haluaisitko lisää? Aivot haluavat kaiken tämän tiedon välittääkseen kattavan kokemuksen kosketuksiin. Hyvä kannattaa tallentaa!
Onnekas se, jota kosketettiin ja hellittiin vauvana. Kosketus vaikuttaa läpi elämän! Myös kosketuksen puute!
Seuraavassa jaksossa kerromme, miksi vauvoja kannattaa helliä sekä mitä pandemian lajitovereista eristäminen ja kosketuksen puute on aiheuttanut nuorille ja vanhuksille.
Ritva Enäkoski ja Pirkko Routasalo
