Tunnustan heti, että sanana ”kukoistus” oli minullekin aluksi kummajainen. Kuulin sen ensimmäistä kertaa Esa Saarisen luennolla. Esa puhui Pafos-seminaarista ja siitä, miten me voimme antaa itsellemme luvan kukoistavaan elämään. Voimme valita kukoistuksen tai näivettymisen (oman itsen pienentämisen). Mietin silloin, miten suomalainen työyhteisö mahtaa ottaa tämän sanan vastaan. Eikä se helppoa ollutkaan.
Englanninkielinen sana flourishing tarkoittaa kukoistavaa. Kansainväliseen tiedeyhteisöön sen toi Martin Seligman julkaisemalla PERMA-käsitteen 2000 luvun alussa. Kun suoritin Pennsylvanian yliopistossa nettikurssia positiivisesta psykologiasta, sain tutustua PERMA-käsitteeseen tuhdisti ja moneen kertaan.
PERMA tarkoittaa kukoistavan elämän portaita, joita voi kiivetä harjoittelemalla ja syventämällä oman elämän merkityksellisyyttä. PERMA koostuu kirjaimista
- P= Positive Emotions
- E= Engagament
- R= Relationships
- M= Meaning
- A= Accomplishments
- …ja uutena mukaan on otettu V= Vitality.
Suomeksi PERMA voisi olla
P = Positiiviset tunteet ja myönteisyyden mielenlaatu
Voisitko ottaa haasteen vastaan ja vaikka vain yhden päivän ajan tarkkailisit tunteitasi, antaisit tunteille nimet ja käsittelisit niitä? Positiivinen psykologia EI ole ikävien tunteiden väkisin kääntämistä pinkeäksi positiivisuudeksi. Ikävä tunne ei poistu keinotekoisesti, se tarvitsee huomion, nimeämisen ja käsittelyn, oli se sitten metsässä kävely tai koiran kanssa keskustelu. Positiivinen psykologia ei hyvinvoinnin kannalta tarkoita sairauksien vähättelyä ja poissaoloa. Myönteisyyden mielenlaatu sisältää elämänhallinnan tunteet. Nepä ovatkin olleet koronapandemian aikana kovilla. Huolestuttavat uutiset, pelko oman itsen tai läheisten sairastumisesta, työtehtävien hävitessä pärjäämisen huoli, etätyö ja suositellusta kotoilusta tulikin haastava. Ottaisitko toisen haasteen vastaan: mikä oli sinun elämänhallintasi keino selviytymiseen? Ne isot tai pienet keinot?
E: Elämässä läsnäolevuus ja uppoutuminen
Luonteenvahvuudet olivatkin toukokuun teemana. Kun tuntee omat vahvuutensa ja niiden vastakohdat, jos vielä saa tehdä työtä, jossa vahvuudet vielä vahvistuvat, elämänlaatu paranee. Uppoutuminen on sama asia kuin FLOW. Se on jokin keskittymiset huippuaste, jokin vie mennessään. Ajan taju häviää. Kun omassa työssä saa kokea uppoutumisen tunteen, on se sitten kirjoittamista tai materiaalien läpikäyntiä, jaksaa ihan ilolla. Mindfulness tietoinen, havainnoiva ja hyväksyvä läsnäolon taito, on ehkä eniten tutkittu positiivisessa psykologiassa. Tanssija, laulaja, koreografi Jorma Uotinen puhuu mielellään presencestä, läsnäolosta niin kehossa kuin mielessä. Se tekee taiteilijasta huipun. Sitä voisi kuvata myös kysymyksellä oletko oikeasti vai mukamas? Mitä vastaat?
R: Rakentavat ja merkitykselliset ihmissuhteet
Kun korona leikkasi läheisyyttä merkityksellisiin ihmisiin, tartuin puhelimeen. Joka päivä yksi soitto merkitykselliselle ihmiselle. Kaikki tekniikat otettiin käyttöön ja niin läheisiin ja merkittäviin ihmissuhteisiin tuli digiloikka. Päätin kertoa merkityksellisille ihmisille, mitä he minulle merkitsevät. Ja aitoa oli myös supisuomalainen hämmennys, kohde kysyi, että onko jotain sattunut ja olenko terve. Kun kohtaat merkityksellisen ystäväsi, tuttavasi, uskalla sanoa, että olet tärkeä, olet rakas, olet merkityksellinen minulle, tuot auringon arkeen, olen oppinut sinulta paljon. Myös hänelle, joka on elämäsi arjessa läsnä. Rakkauden sanoja ei koskaan kuule liikaa.
M: Merkitys, merkityksellinen elämä ja työ
Elämän mieli ja merkitys on arjen oivallus. Ei tarvitse meditoida, se kyllä tutkimusten mukaan lisää hyvinvointia, ei tarvitse pohtia otsa kurtussa, voi vain pysähtyä kysymään itseltään: mikä on oman elämän mieli ja merkitys, mitä tahdon, mitä haluan ja mitä voin tehdä sen eteen? Voi myös aloittaa siitä, että toteaa: etsin merkitystä elämääni. Tutkimusten mukaan hyvän tekeminen, toisen auttaminen pyyteettömästi, tuo onnellisuutta omaan elämään. Hyvän tekeminen tuntuu merkitykselliseltä, se on tässä uudessa maailman tilanteessa huomattu.
A: Aikaansaaminen, tahdonvoima ja motivaatio
Maaliskuun 16. päivänä 2020 tuli arkeen uusi ilmiö: ei tarvitse lähteä mihinkään. Ei myöskään voinut lähteä kuntonyrkkeilyyn, tanssitunnille, kuntosalille tai vesijuoksuun. Kaikki hiljeni ympärillä. Ei voinut tavata 80-vuotiasta naapuria, jonka kanssa olimme juuri edellisellä viikolla käyneet fysioterapiassa. Katsoin ympärilleni, näin kodin uusin silmin, kun ei ole ollut aikaa syventyä, on vain antanut olla. Ja nyt oli aika tehdä jotain. Siippa ryhtyi rakentelemaan istutuslaatikoita. Minulla kesti aikansa ennen kuin ymmärsin, että nytkin voin tehdä päivälle To-Do -listan, tosin se on Ta-Daa-lista nykyään. Erikoispsykologi Satu Pihlaja puhuu aloittamisen kitkasta kirjassaan Aikaansaamisen taika. Se istahti olkapäälle. Kun päämäärät olivat arkisia, aikataulu mikä tahansa, päätösten lykkääminen oli helppoa. Kun kroppa ryhtyi oirehtimaan, tajusin, että nyt on tahdonvoiman ja itsemotivoinnin aika. Oli myös helpottavaa todeta, ettei aina tarvitse laatia päämääriä ja tavoitteita, joskus on vain hyvä olla. Keho ja mieli ovat yhtä, toinen auttaa toista. ”Tärkeämpää kuin usko omiin kykyihin, on usko siihen, että voit kehittää kykyjäsi” (Carol Dweck)
E: Elinvoimaisuus ja kehosta huolehtiminen
Lääkäri Riitta Marjamaa puhui vuoden alussa yhdistyksemme illassa positiivisesta terveydestä. Hän nosti esille ajatuksen, että solut kuuntelevat ajatuksiamme. Stressi nakertaa elinvoimaisuuttamme, mutta Riitta Marjamaa pyysi rehellisesti kysymään itseltä, onko stressi uhka vai voisiko se olla haaste? Samoin hän muistutti, että oman terveyden ylläpito kannattaa aloittaa asenteen tarkistamisesta. Myönteinen suhtautuminen liikunnan ja ruokavalintojen terveysvaikutuksiin näkyy Riitan mukaan myös fysiologisena vaikuttavuutena. Hän käytti esimerkkinä siivoojien keskuudessa tehtyä tutkimusta, jossa alun perin fyysisesti raskaaksi koettu työ alettiinkin mieltää terveyttä edistäväksi liikunnaksi. Sen seurauksena siivoojien paino laski, verenpainearvot kohenivat, tuki- ja liikuntaelinvaivat helpottivat ja tyytyväisyys kasvoi. Elinvoimaisuus on kokonaisuus, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen. Paino on sanalla huolehtiminen. Mittarini on kehon ja mielen tunteminen, kuuntelu ja arvostaminen sellaisena kuin se sillä hetkellä on. Liikun mielelläni ja paljon. Elinvoimaisuutta syö liiallinen tekeminen. Palautumisrauha on tiessään. Kanadalainen professori Robert J. Vallerand on tutkinut pakkosuorittamista ja vapaaehtoista suorittamista niin liikunnassa kuin esimerkiksi lasten pianon soiton harjoittelussa. Hän puhuu Harmony Passion ja Obsessive Passion -käsitteistä. Jos harrastaminen on mielekästä (Harmony), siitä nauttii ja sitä tekee mieli jatkaa, edistyminen on mahdollista eikä synny stressiä. Obsessive Passion on taas pakonomaista, pakotettua harjoittamista. Edistymistä ei välttämättä tapahdukaan. Siksi hyvällä mielellä, ei pakolla ja kun sen tuottama hyvä tunne valtaa kehon ja mielen, anna sen säteillä ulospäin. Elinvoimaiset ihmiset usein säteilevät, he viestivät kukoistavuutta ulospäin.
