Hyvä sana kannattaa

Pekka Sauri kertoi Twitterissä lapsuudenmuistostaan, mikä sai ansaittua huomiota osakseen. Kun Pekan isä peitteli poikansa illalla, hän pyysi muistelemaan kolmea mukavaa asiaa, jotka olivat sinä päivänä tapahtuneet.

Pekka Sauri kertoo, että tämä tapahtui iltaisin ihan pienestä kaksivuotiaasta aina kansakouluikäiseksi asti. Isä oppi tuntemaan poikansa, käytiin vähän keskustelua tapahtumista ja ennen kaikkea lapsi oppi miettimään hyviä asioita elämässään. Siinä käytiin läpi myös vähemmän mukavia tapahtumia ja Pekan sanoin ”suljettiin traumoja”.

Pekka oli lapsena kiltti lukutoukka, toisin kuin hurjempi pikkuveljensä, jolle sattui ja tapahtui. Lukeminen kannatti, Saurista tuli filosofian tohtori ja psykologi. Hän on toiminut Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana, Vihreän liiton puheenjohtajana vuosina 1991-93 ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja vuosina 2003-2017. Tällä hetkellä Sauri toimii työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa.

Yölinjalla muistetaan

Parhaiten Pekka Sauri muistetaan suuren yleisön keskuudessa kuitenkin Yölinjalla-radio-ohjelmastaan, jota hän veti vuosina 1987-2002. Vaikka viimeisestä ohjelmasta on kulunut jo 17 vuotta, monet toivovat sitä vieläkin takaisin. Se oli lajissaan ainutlaatuinen ohjelma, jossa ihminen otettiin tosissaan. Siinä Pekka Sauri oli läsnä yön tunteina ja kysyi, mitä sinulle on tapahtunut. Tärkeintä on, että joku kysyy. Yölinjalla Sauri käsitteli yli 12 000 puhelua ihmisten hädästä.

Twitterissä Pekka Sauri on positiivinen ja rakentava ainutlaatuisella tavalla, ja hänellä onkin Twitterissä yli satatuhatta seuraajaa. Twitter on ympäristö, jossa kovat sanat ja vihapuhe elävät liiankin vahvoina. Pekka Sauri perusti Rakentava twiittaaja -palkinnon, mutta alhainen ivapuhe sai hänet lopettamaan sen.

Sen sijaan Helsingin piispa Teemu Laajasalo palkitsi Pekka Saurin ensimmäisellä henkilökohtaisella Myötätunto-palkinnollaan. Perusteluissa mainitaan, että Sauri on omalla esimerkillään pyrkinyt edistämään rakentavaa keskustelukulttuuria, välttäen vastakkainasettelua, väärinymmärtämistä ja ohipuhumista.

Positiivisuuden pitää pohjata faktoihin

Sitä Pekka Sauri ei tiedä, onko hän omien korviensa välissä positiivinen. Sen hän tietää, että pessimismi ja negatiivisuus eivät ole ihmiselle hyväksi. Mutta mikään siirappipositiivinen hän ei halua olla. Hän yrittää olla reaalipositiivinen pohjautuen faktoihin.

Hän suosittelee lukemaan Hans Roslingin kirjan Faktojen maailma, joka kertoo, että asiat ovat paremmin kuin luulet. Kirjassa on mahdollisuus valita hyviä tai huonoja skenaarioita. Meillä on taipumus ajatella, että asiat ovat huonommin kuin ovatkaan, sillä uutisiin nousee yleensä negatiivisia asioita.

Sauri on ollut mukana monessa, mutta sanoo selkeästi, että politiikassa on vaikeinta olla positiivinen. Monet poliitikot puhuvat vain omille kannattajilleen, ja harvassa ovat he, jotka näkevät kokonaisuuden. Asioihin otetaan kantaa ennen kuin ehditään ottaa faktoista selvää. Hän, joka toistaa useimmin väärää tietoa, voittaa.

Somessa reagoidaan Saurin mukaan refleksinomaisesti. Ihmisillä eiole malttia odottaa hengityksen tasaantumista. Hän uskoo, että jos ihmiset laskisivat kymmeneen ennen kuin kommentoivat, sillä olisi iso merkitys sanoman laatuun.

Vanha rutiini käyttöön

Nykyisin Pekka Sauri on unohtanut muistella kolmea mukavaa asiaa iltaisin. Hän miettii, josko ottaisi sen taas rutiiniksi. Se olisi tapa nollata päivä. Olisi surullista, jos joutuisi heräämään seuraavana aamuna samaan huoleen, mihin nukahti.

Hyväksi elämänohjeeksi Pekka Sauri antaa meille jokaiselle seuraavan:

Ei kannata ajatella, mitä ihmiset ajattelevat sinusta, sillä todennäköisesti he ajattelevat lähinnä itseään.

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Myötätuntoinen organisaatio tekee parempaa tulosta

Taloudellisen toiminnan keskiössä on aina ihminen, ja kaikki taloudelliset teoriat perustuvat tiettyihin oletuksiin ihmisluonnosta. Oli kyse sitten investointipäätöksistä, yrityksen strategisista suuntaviivoista, talouspolitiikan linjanvedoista tai …

Merkityksellisen elämän kudelma

Filosofit pohtivat elämän merkitystä (Meaning of Life) ja meille jokaiselle yksilölle jää selvitettäväksi oman elämän mieli ja merkitys (Meaning in Life).
Mistä me oikein puhumme, kun puhumme elämän merkityksellisyydestä, merkityksestä, mielekkyydestä, tarkoituksesta, tarkoituksellisuudesta.

Rohkea johtajuus on uusien turvallisten yhteyksien maadoittamista

Brené Brownin mukaan maailma tarvitsee kiireesti lisää sellaista rohkeaa johtajuutta, jolla poistetaan eriarvoisuutta & lisätään psykologista turvallisuutta niin työyhteisöissä, kodeissa kuin kouluissakin. Mutta miten rohkea johtajuus määritellään?

Vieritä ylös