Aiheuttaako kiitollisuus-sana sinussa negatiivisia tunteita?

Onko kiitollisuus-sanalla sinulle ikävä kaiku? Nouseeko siitä mieleen lapsuusajan opetukset? Kun oli pahaa ruokaa, piti olla kiitollinen, että oli syötävää, kun Afrikan nälkäisillä lapsilla ei ollut ruokaa. Tai kun kysyttiin: “Mitä sanotaan?”, vaikka kummitäti toi lahjaksi pyjaman eikä lelua. Kiitollisuuteen liittyi ehkä pakkoa, syyllisyyttä ja häpeää siitä, ettei ymmärtänyt tai pystynyt tuntemaan kiitollisuutta. Eipä ihme, jos vakuuttelut kiitollisuuden merkityksestä hyvinvoinnille eivät resonoi!

Oletko kiitollisuuden velassa?

Olet ehkä huomannut, että joskus on vaikea ottaa vastaan tarjottua apua tai lahjoitusta. Ehkä tiedostamaton syy voi olla, ettet halua jäädä kiitollisuudenvelkaan kenellekään. Mutta onko kiitollisuudessa lopultakaan kyse velasta? Toisen auttaminen on tavallaan antamista, mutta  niin on avun vastaanottaminenkin, koska avun tarjoaja haluaa ehkä todellakin auttaa. Kun itse ymmärsin olevani kitsas, ellen anna toiselle tilaisuutta auttaa, avun vastaanottaminenkin sai aivan uuden ulottuvuuden.

“Antaminen ja ottaminen ovat samaa tekoa. 
Hän, joka ottaa, lahjoittaa antamisen. 
Hän, joka antaa, saa näin toiselta antamisensa. 
Antaminen ja ottaminen ovat samaa lahjaa.”

                                                                                                               Gösta Ågren: Tääl, WSOY 1989

Mitä aito kiitollisuus siis on?

Kiitollisuus on suomalaiselle vieraampi teema kuin esimerkiksi englantia äidinkielenään puhuville. Sen todistaa jo kiitollisuutta vastaavien sanojen monipuolisuus: gratitude, thankfulness, appreciation, recognition, acknowledgement yms. Miten pitäisi esimerkiksi kääntää “counting one’s blessings”? Ehkä kulttuuriperimämme on suosinut enemmän “otsasi hiessä” -elämää.

Se kiitollisuus, minkä tutkimuksissa on havaittu lisäävän hyvinvointia, tarkoittaakin pysähtymistä ja sen huomaamista, mitä hyvää ympärillämme on. Mitkä asiat ovat juuri nyt hyvin? Se on aitoa, sisältä lähtevää arvostamista sitä kohtaan, mitä nyt on ja mitkä asiat ja ihmiset ovat siihen myötävaikuttaneet.

Paradoksaalista kyllä, monet ihmiset ovat löytäneet kiitollisuuden vasta vakavan menetyksen, trauman tai sairauden kohdattuaan. Se on avannut silmät näkemään, mikä elämässä on tärkeää. Kiitollisuus on auttanut sopeutumaan elämän olosuhteisiin, näkemään asiat uudessa valossa. Tutkimusten mukaan jopa vaikeaa kroonista sairautta sairastavat ovat kiitollisuutta harjoittamalla saaneet apua sairauden kanssa elämiseen. Se on tuonut apua nukahtamisvaikeuksiin, parantanut mielialaa ja lieventänyt ahdistusta. Hankalissakin elämäntilanteissa on aina jotain, mistä kiittää. Ja kun kiittää, löytää lisää aiheita kiitokseen.

Lähde: Emmons R. A., Stern R, 2013 Gratitude as a Psychotherapeutic Intervention Journal of Clinical Psychology: Vol. 69(8), 846–855

 

 

Kirjoittaja

Piditkö tästä artikkelista? Kerro siitä muillekin:

Share on facebook
Facebook
Share on google
Google+
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Saatat pitää myös näistä:

Ajattele mitä ajattelet

Resilienssiä tarvitsemme silloin, kun meitä jotenkin koetellaan, esimerkiksi muutostilanteissa. Resilienssi ei käsitä pelkästään vaikeuksista selviytymistä, vaan siinä on mukana myös eteenpäin kurottautuva komponentti.

Kortistonhoitajan loma-aivot

Mutta mitä tapahtuukaan, kun kortistonhoitaja kuulee sanan ”loma”. Hän kytkee kaiken lepotilaan, ryhtyy vitsikkääksi, ja niin syntyvät LOMA-AIVOT.

Vieritä ylös